Sisällysluettelo
ALAMAAILMA KREIKKALAISESSA MYTOLOGIASSA
Kreikkalaisessa mytologiassa alamaailma oli kreikkalaisen Haades-jumalan valtakunta, ja se sekä kuolemanjälkeisen elämän käsite esiintyivät usein tarinoissa, jotka toimivat ohjeena sille, miten ihmisten tulisi elää elämäänsä.
Kreikkalainen jumala Haades
Hades on kreikkalainen jumaluus, joka liittyy läheisimmin Tuonelaan, vaikka kreikkalainen Tuonelama oli olemassa jo ennen Olympoksen jumalien nousua. Haades liittyi Tuonelaan Titanomachian jälkeen, kun Kronoksen pojat nousivat isäänsä ja muita titaaneja vastaan. Zeus, Poseidon ja Haades jakoivat kosmoksen arvalla, ja Zeukselle annettiin taivas ja maa ja Poseidonille maailman vedet, kun taas Haades sai manalan ja tuonpuoleisen hallinnan. Katso myös: Arcas kreikkalaisessa mytologiassaHaadeksen merkitys ja valta tunnustettiin sillä, että alamaailmaan viitattiin usein nimellä Haades. Tuonelan rooli kreikkalaisessa mytologiassaKreikkalaista Tuonelaa pidetään yleisesti vain kristillisen Helvetin versiona, ja termiä Haades on historiallisesti käytetty helvetin kohteliaana synonyyminä. Kreikkalainen alamaailma käsitti koko kuolemanjälkeisen elämän, joka sisälsi sekä taivas ja helvetti , jossa vanhurskaita voitiin ylenkatsoa ja kelvottomia rangaista. |
Ixion rangaistuna Tartaroksessa - Jules-Élie Delaunay (1828-1891) - PD-art-100 Kreikan alamaailman maantiede
Kreikkalaisessa mytologiassa yleinen uskomus oli, että kukaan Tuonelaan astunut ei koskaan poistu sieltä, joten antiikin kirjoittajat eivät teoriassa voineet kuvata Haadeksen valtakuntaa tarkasti. Tästä huolimatta joitakin piirteitä mainittiin antiikin lähteissä.
Yleinen yksimielisyys oli, että alamaailma sijaitsi, mikä ei ole yllätys, maan pinnan alla; tosin vaihtoehtoisen näkemyksen mukaan se sijaitsi aivan maapallon päässä.
Sisäänkäynnit manalaan
Jos Haadeksen valtakunta sijaitsi maan alla, antiikin lähteissä mainittiin monia sisäänkäyntejä manalaan.
Hades käytti Sisiliassa olevaa maan halkeamaa, Orfeus ja Herakles käyttivät molemmat Taenarumin luolaa, Aeneas käytti Avernus-järven luolaa, Odysseus tuli Acheron-järven kautta, ja Lernaean Hydra vartioi toista vesiperäistä sisäänkäyntiä.
Theseuksen vaarallisella matkalla Ateenaan Saroninlahden ympäri kreikkalainen sankari kulki myös kuuden muun tunnetun manalan sisäänkäynnin ohi.
Alamaailman alueet Yleisesti ottaen kreikkalaisen manalan voidaan ajatella koostuvan kolmesta eri alueesta: Tartaroksesta, Asfodelin niityistä ja Elysiumista. Tartaroksen uskottiin olevan Tuonelan syvin alue ja paikka, jonne alttarilta kestäisi yhdeksän päivää päästä, jos sen annettaisiin pudota muualta Tuonelasta. Tartarus on alamaailman alue, joka tavallisesti liitetään helvetti , ja se oli alue, jossa rangaistukset ja vankeusrangaistukset suoritettiin; siksi se oli vangittujen titaanien, Tantaloksen, Iksionin ja Sisyfoksen tavanomainen sijaintipaikka. Asphodel Meadows oli se Tuonelan alue, jonne suurin osa vainajista päätyi, sillä se oli välinpitämättömyyden alue, jonne päätyivät ne, jotka eivät olleet eläneet sen paremmin hyvää kuin huonoa elämää. Lethe-joesta juotuaan tänne sijoitetut vainajat unohtavat edelliset elämänsä, mutta viettävät ikuisuuden mielettömyyden harmaudessa. Elysium eli Elysia-kentät oli manalan alue, jonne kuolevaisten oli tarkoitus pyrkiä. Elysium oli sankarillisten koti ja manalan alue, joka liittyi läheisimmin Paratiisi Elysiumin asukkaat viettäisivät ikuisen nautinnon ilman työtä ja riitoja. |
Muinaiset maantieteilijät puhuivat myös viidestä joesta, jotka kulkivat Tuonelan halki. Nämä joet olivat Styx-joki, vihan joki, Lethe-joki, unohduksen joki, Phlegethon-joki, tulen joki, Cocytus-joki, itkun joki, ja Acheron-joki, tuskan joki.
Acheron oli ensimmäinen joki, jonka vainajat kohtasivat, kun he astuivat Tuonelaan, ja joki, jonka yli Charon kuljetti ne, joilla oli varaa maksaa. 
Charon kuljettaa sieluja Styx-joen yli - Alexander Litovtšenko (1835-1890) - PD-art-100
Alamaailman asukkaat
Kreikkalainen manala ei tietenkään ollut vain Haadeksen ja vainajien koti, vaan siellä asui monenlaisia jumaluuksia, henkiä, puolijumalia ja olentoja. Tuonelassa oli puolen vuoden ajan Haadeksen seurana hänen morsiamensa Persefone, Zeuksen tytär, jonka hän oli siepannut. Tuonelassa asui myös kolme kuningasta, Minos, Aeakos ja Rhadamanthys, jotka olivat kuolleiden tuomareita. |
Tuonelassa asui myös useita kreikkalaisia jumalia ja jumalattaria, kuten taikuuden jumalatar Hekate, Erebus , pimeyden jumala, Nyx, yön jumalatar, Thanatos, kuoleman jumala, ja Hypnos, unen jumala.
Tuonelasta löytyivät myös Erinyes (raivostuttajat), Charon, lautturi, ja Cerberus, Haadeksen kolmipäinen vartijakoira.
Alamaailman vierailijat
Kuten aiemmin mainittiin, antiikin Kreikassa uskottiin, että kukaan manalaan mennyt ei koskaan poistu sieltä, mutta monissa tarinoissa kerrottiin, että ihmiset tekivät juuri niin.
Katso myös: Phrixus kreikkalaisessa mytologiassaHerakles astui Haadeksen valtakuntaan ja poisti hetkeksi Kerberoksen yhden työnsä vuoksi; Orfeus astui sisään yrittäessään tuoda kuolleen vaimonsa Eurydiken takaisin; Odysseus astui sisään saadakseen suunnan kotiinsa; Aeneas kävi tapaamassa edesmennyttä isäänsä; ja Psyche etsi Erosta.
Theseus ja Pirithous menisivät myös yhdessä Tuonelaan, mutta heidän etsintänsä ei ollut arvokas, sillä Pirithous halusi viedä Persephone Tämän seurauksena Theseus ja Pirithous joutuivat Haadesin vangiksi, vaikka Herakles lopulta vapautti Theseuksen.
Aeneas ja Sibylli manalassa - Jan Brueghel vanhempi (1568-1625) - PD-art-100