Sisällysluettelo
KYKLOOPPI KREIKKALAISESSA MYTOLOGIASSA
Kyklooppi on luultavasti tunnetuin ja tunnistettavin kaikista kreikkalaisen mytologian tarinoissa esiintyvistä hirviöistä. Odysseia, jossa kreikkalainen sankari Odysseus kohtaa Polyfemoksen.
Kykloopit, kykloopit ja kyklooppilaiset
Sana kyklooppi on tavallisesti monikossa kyklooppeja, vaikka antiikissa käytettiin myös termiä kyklooppeja, joka tarkoitti useita kyklooppeja. Nimi kyklooppi itsessään on tavallisesti käännetty "pyöränsilmäiseksi" tai "pyöreäksi", ja näin ollen nimi kuvaa näiden valtavan vahvojen jättiläisten otsassa sijaitsevaa yhtä silmää.
Polyfemos on tietenkin tunnetuin kykloopeista, mutta antiikin lähteissä on kuvattu kaksi eri kyklooppisukupolvea, joista Polyfemos on osa toista sukupolvea, vaikka ensimmäisen sukupolven kykloopit ovatkin kiistatta tärkeämpiä kreikkalaisessa mytologiassa.
Kyklooppien vangitseminen
Kyklooppien ensimmäinen sukupolvi oli kreikkalaisen mytologian varhaisia hahmoja, jotka edeltivät Zeusta ja muita olympialaisia jumalia, sillä tämä ensimmäinen sukupolvi oli alkukantaisten jumaluuksien jälkeläisiä. Ouranos (Taivas) ja Gaia (Maa). Näitä kyklooppeja oli kolme, ja ne nimettiin kolmeksi veljekseksi, Argesiksi, Brontesiksi ja Steropeksi. Ouranoksen ja Gaian vanhemmuus teki kykloopeista myös kolmen Hecatonchiren ja 12 titaanin veljiä. Näiden kyklooppien syntymän aikaan Ouranos oli kosmoksen ylin jumaluus, mutta hän oli epävarma asemastaan, ja kyklooppien voimasta huolestuneena Ouranos vangitsi omat poikansa Tartarokseen. Hecatonchires seurasi kyklooppeja vankeuteen, sillä he olivat jopa veljiään vahvempia. Kyklooppien ja Hecatonchiresin vangitsemisen seurauksena Gaia juonitteli titaanien kanssa isänsä syrjäyttämiseksi, ja Kronos otti Ouranoksen valtaansa kastraation jälkeen. Kronos ei kuitenkaan ollut varmempi ylimpänä jumaluutena kuin Ouranos oli ollut, eikä hän suostunut vapauttamaan kyklooppeja. Tartarus ; ja lisäsivät Tartarukseen ylimääräisen vanginvartijan, kun lohikäärme Kampe siirrettiin sinne. Katso myös: Omphale kreikkalaisessa mytologiassa |
Kyklooppien ja Titanomachian vapaus
Vapaus tulisi vasta sukupolvea myöhemmin, kun Zeus nousi isäänsä Kronosta vastaan, aivan kuten Cronus Zeusta neuvottiin, että jotta hän voisi voittaa Titanomachian, hänen oli vapautettava kykloopit ja Hekatonkiirit vankeudestaan. Niinpä Zeus laskeutui pimeään syvennykseen, joka oli Tartaros, tappoi Kampen ja vapautti "enonsa".
Hecatonchires taisteli Titanomachian taisteluissa Zeuksen ja hänen liittolaistensa rinnalla, mutta kiistatta kyklooppien rooli oli vieläkin tärkeämpi, sillä kykloopit ryhtyivät valmistamaan aseita. Kykloopit olivat viettäneet Tartaroksessa viettämänsä monet vankilavuodet sepäntaitojaan hioen, ja pian Zeus ja hänen liittolaisensa käyttivät kaikkien aikojen tehokkaimpia aseita.
Kykloopit valmistivat ukkoseniskut, joita Zeus käytti tappavasti koko kreikkalaisen mytologian ajan. Kykloopit valmistivat myös Haadeksen pimeyden kypärän, joka teki käyttäjänsä näkymättömäksi, sekä Poseidonin kolmikärjen, joka pystyi aiheuttamaan maanjäristyksiä. Titanomachian jälkeen kyklooppien uskottiin valmistaneen myös Artemiksen käyttämät jousi ja kuunvalonuolet sekä Apollon jousen.ja auringonvalon nuolet.
Pimeyden kypärän luomisen sanotaan usein olevan syy Zeuksen voittoon Titanomachian aikana, sillä Hades pukisi kypärän ja livahtaisi huomaamatta Titaanien leiriin tuhoten Titaanien aseistuksen.
Kykloopit Olympos-vuorella
Zeus tunnusti kyklooppien hänelle antaman avun, ja Arges, Brontes ja Steropes kutsuttiin asumaan Olympos-vuorelle. Siellä kykloopit menivät töihin Hefaistoksen työpajalle, jossa he valmistivat lisää aseita, rihkamaa ja myös Olympos-vuoren portteja. Hephaistoksella sanottiin kuitenkin olleen useita takomoita, ja niinpä syklooppien sanottiin olevan töissä myös maan päällä olevien tulivuorten alla. Kykloopit eivät kuitenkaan valmistaneet esineitä vain jumalille, ja kolmen veljeksen sanotaan myös rakentaneen Mykenestä ja Tirynsistä löydetyt valtavat linnoitukset. |  Kyklooppien takomo - Cornelis Cort (Hollanti, Hoorn, 1533-1578) - PD-life-70 |
Kyklooppien kuolema
Kykloopit eivät kuitenkaan olleet kuolemattomia, ja kreikkalaisessa mytologiassa on tosiaankin tarina kyklooppien kuolemasta. Argesin, Brontesin ja Steropen surmasi olympiajumala Apollo; Apollo teki tämän kostoksi siitä, että Zeus oli tappanut hänen oman poikansa Asklepioksen (Asklepios oli ollut kuoleman parantamisen kynnyksellä, kun hänet tapettiin).
Toisen sukupolven kykloopit
Vasta monta vuotta myöhemmin, Sankareiden aikakaudella, kirjattiin uusi kyklooppien sukupolvi, jonka uskottiin olevan Poseidonin lapsia, eikä niinkään Ouranoksen ja Gaia ja heidän uskottiin asuvan Sisilian saarella. Tällä kyklooppien sukupolvella uskottiin olleen samat fyysiset ominaisuudet kuin edeltäjillään, mutta ilman metallintyöstötaitoja, ja siksi heitä pidettiin Italian saaren paimenina. |
Tämä kyklooppien sukupolvi on kuuluisa yhdestä kykloopista, Polyfemoksesta, joka esiintyy Homeroksen teoksessa Odysseia , Vergilius Aeneis ja myös muutama Theokritoksen runo, mutta lisäksi kykloopit ryhmänä esiintyvät myös teoksessa Dionysaica Nonnos, jonka mukaan jättiläiset taistelevat Dionysoksen rinnalla intialaisia vastaan; nimettyjä kyklooppeja ovat Elatreus, Euryalos, Halimedes ja Trachios.
Kyklooppi Polyphemus
Polyfemos on kreikkalaisen mytologian tunnetuin kyklooppi, jonka Odysseus ja hänen miehistönsä kohtasivat matkallaan kotiin Ithakaan. Homer kuvasi Polyphemus Poseidonin ja Nereidia Thoosan poikana, ja Odysseuksen pysähdys Sisiliassa olisi kreikkalaiselle sankarille epäonninen, sillä Odysseus ja 12 hänen miehistönsä jäsentä jäivät loukkuun kyklooppien luolaan. Polyfemoksella olisi lihan nälkä, ja Odysseuksen ja hänen miehistönsä kohtalona oli olla kyklooppien juhla-ateria. Fiksu Odysseus tajusi, että Polyfemoksen tappamisesta ei olisi ollut paljon hyötyä, sillä he olisivat edelleen loukussa Kyklooppien luolassa, massiivisen lohkareen takana. |  Polyphemus - Antoine Coypel II (1661-1722) - PD-art-100 |
Sen sijaan Odysseus sokeuttaa Polyfemoksen terävällä syljellä, kun kyklooppi on juovuksissa. Seuraavana aamuna Polyfemoksen on päästettävä laumansa ulos laiduntamaan, ja kun hän teki niin, Odysseus miehineen pakenee sitomalla itsensä Polyfemoksen lampaiden alapuolelle.
Pakomatkalla Odysseus kuitenkin paljastaa todellisen nimensä Polyfemokselle, ja Polyfemos kutsuu isänsä Poseidonin kostamaan Odysseukselle, ja näin merenjumala viivyttää Odysseuksen paluuta Ithakaan.
Katso myös: Alycone ja Ceyx kreikkalaisessa mytologiassaPolyfemoksen kohtasi myös toinen sankari, tällä kertaa Aeneas, joka etsi uutta kotia itselleen ja seuraajilleen, tälläkin kertaa kaukaa. Aeneas ei viipynyt kyklooppien saarella, mutta troijalainen sankari onnistui pelastamaan Akhaisemideen, joka oli yksi Odysseuksen alkuperäisestä miehistöstä ja joka oli jäänyt jäljelle kreikkalaisen sankarin paon aikana. Näissä kahdessa kuuluisassa tarinassa Polyfemos esiintyy kannibalistisena raakalaisena, vaikka joissakin antiikin runoissa hänet kuvataan rakastajana. |
Nereidien välillä on rakkauskolmio... Galatea , Akis ja Polyfemos, ja vaikka Akiksen sanotaan usein murskautuneen kuoliaaksi Polyfemin heittämän lohkareen takia, joissakin lähteissä kerrotaan myös Polyfemin kosiskelleen Galateaa runouden avulla.
Odysseus ja Polyfemos - Arnold Böcklin (1827-1901) - PD-art-100