Kuningas Aeetes kreikkalaisessa mytologiassa

Nerk Pirtz 04-08-2023
Nerk Pirtz

KUNINGAS AEETES KREIKKALAISESSA MYTOLOGIASSA

Tarina Jasonista ja argonauteista on yksi kreikkalaisen mytologian tunnetuimmista tarinoista, vaikka nykyään tarina on luultavasti laajimmin tunnettu vuonna 1963 julkaistun Ray Harryhausenin ja Kolumbian elokuvan ansiosta.

Elokuva on lisännyt tietoisuutta kreikkalaisesta sankarista Iasonista, mutta monista muista tarinan hahmoista on tullut sivuhahmoja, vaikka ne ovat alun perin olleet tärkeitä. Yksi tällainen hahmo on Aeetes, Kolkiksen kuningas ja sen kultaisen taljan omistaja, jota Iason tuli hakemaan.

Kuningas Aeetoksen tarina on synkkä, vaikka alkuperäisissä kreikkalaisissa myyteissä Jasonin ja argonauttien tarina on tietenkin myös synkkä; Ray Harryhausenin elokuva on perheystävällinen versio tarinasta.

Kuningas Aieteksen perhe

Aeetes oli kreikkalaisen auringonjumala Helioksen ja valtameri-neidon Perseiksen poika. Tämän vanhemmuuden sanotaan yleisesti tekevän hänestä Pasiphaen, Circen ja Perseksen sisaruksen.

Helios antoi Aeetekselle valtakunnan, joka tunnettiin alun perin nimellä Ephyra, mutta josta tuli tunnetumpi nimellä Korintti. Helios antoi viereisen Asopian (Sykion) valtakunnan Aeeteksen velipuolelle Aloeukselle.

Aeetes ei kuitenkaan jäänyt Korinttiin pitkäksi aikaa, vaan jätti valtakunnan Hermeksen pojalle nimeltä Bunus; Bunuksen kuoltua valtakunta kuitenkin sulautettiin naapurivaltakuntaan Sikyoniin Aloeuksen pojan Epopeuksen toimesta.

Aeetesin lapset

Korintista lähdettyään Aeetes matkusti eteläiselle Kaukasukselle ja perusti siellä Mustanmeren itäreunalle uuden Kolkiksen kuningaskunnan.

Kolkiksessa Aeetesista tuli kolmen lapsen isä, joista Aeetesin tyttäret olivat Medeia ja Chalciope ja Aeetesin poika Apsyrtos. Näiden lasten äiti ei ole täysin selvillä, sillä antiikin lähteissä mainitaan valtamerinymfi Idyia sekä vuoristonymfi Asterodia ja nereidinen Neaera.

Medeia, Aeetesin tytär - Evelyn De Morgan (1855-1919) - PD-art-100

Kultainen talja saapuu Kolkisiin

Kolkhios kukoisti Aeetoksen aikana, ja juuri tähän uuteen valtakuntaan Phrixus ja hänen kaksoissisarensa Helle pakenivat, kun heidän äitipuolensa Ino uhkasi heidän henkeään. Kulku Kolkhikseen tapahtui lentävän kultaisen oinaan selässä, vaikka Helle kuolikin matkalla. Phrixus kuitenkin pääsi Kolkhikseen turvallisesti.

Phrixus uhrasi kultaisen pässin, ja Phrixus vei sitten kultaisen taljan mukanaan astuessaan Aeetoksen hoviin.

Aeetes toivotti muukalaisen tervetulleeksi ja vihki Phrixoksen oman tyttärensä Chalciopen kanssa, ja kiitokseksi Phrixos lahjoitti Aeetesille Kultaisen taljan. Aeetes sijoitti Kultaisen taljan sitten Areksen vartioimaan metsikköön.

Kuningas Aeetesin muodonmuutos

Kultaisen taljan saatuaan Aeetesin sanottiin muuttuneen, sillä ennustettiin, että Aeetes menettäisi oman valtaistuimensa, kun muukalaiset veisivät Kultaisen taljan Kolkiksesta.

Muukalaiset eivät enää olleet tervetulleita Kolkisiin, ja kaikki valtakunnasta löytyneet tapettiin kuninkaan käskystä. Kolkis sai pian koko antiikin maailmassa maineen barbaarisena valtiona, jota oli vältettävä kaikin keinoin.

Iason ja Aeetan härät - Jean François de Troy (1679-1752) - PD-art-100

Iasonin ja Aeetesin tapaaminen

Useisiin vuosiin kukaan muukalainen ei päässyt Kolkiksen rajoille, ja näin Aeetoksen valtaistuin näytti olevan turvassa, mutta lopulta Argo toi Iasonin ja 50 sankaria Mustanmeren yli.

Argonautit olivat niin vahvoja, ettei Aeetes voinut heti kohdata heitä, ja niinpä kuningas kuunteli myötämielisesti Iasonin pyyntöä kultaisesta taljasta. Aeetesillä ei tietenkään ollut aikomustakaan luopua kultaisesta taljasta, mutta hän pyrki viivyttämään argonautteja ja mahdollisesti löytämään tilaisuuden tappaa heidät. Viivyttääkseen Iasonia Iasonille annettiin joukko vaarallisia tehtäviä.loppuun.

Aeetes koki Argonauttien muodostaman toissijaisen uhan, sillä heidän joukossaan oli Argus ja Phrontis, kuninkaan omat pojanpojat Kalsiopen kautta; molemmat olivat mahdollisia Aeetesin seuraajia.

Katso myös: Phthian Antigone kreikkalaisessa mytologiassa

Medeia pettää isänsä

Tuolloin Iasonin huomasi kuitenkin Medeia, Aeetesin tytär. Aeetes uskoi, että hänen noitatyttärensä oli uskollinen hänelle, mutta jumalat puuttuivat asiaan, ja Hera sai Afroditen suostuttelemaan Medeian rakastumaan Iasoniin.

Medeia auttaisi tällöin mielellään kreikkalaista sankaria hoitamalla hengittävät härät, kylvämällä lohikäärmeen hampaat ja ohittamalla Kolkian lohikäärmeen. Näin ollen osoittautuisi, että Medeia, jopa enemmän kuin Iason, mahdollisti Kultaisen Aitaniemen poisviemisen Kolkisista.

Jason, jolla oli hallussaan kultainen talja, pakeni Kolkiksesta Medeian ja eloonjääneiden argonauttien kanssa.

Kultahattu lähtee - Herbert James Draper (1863-1920) - PD-art-100

Apsyrtus tapetaan

Pian Kolkian laivasto kuitenkin ajoi Argoa takaa, ja ensimmäinen laiva-aalto oli Aeetesin pojan Apsyrtoksen komennossa. Argoa oltiin nopeasti korjaamassa, kun Medeia hautoi murhaavan suunnitelman.

Medeia kutsui Apsyrtoksen Argolle, ilmeisesti luovuttaakseen kultaisen taljan, mutta kun Aeetesin poika oli aluksella, Medeia ja/tai Iason tappoivat hänet.

Sitten Apsyrtoksen ruumis paloiteltiin ja ruumiinosat heitettiin mereen. Kolkian laivasto hidastui tämän jälkeen merkittävästi, kun Aeetes määräsi, että kaikki hänen poikansa osat pelastettiin.

Aeetes menettää ja saa takaisin valtaistuimensa

Kultaisen taljan menettäminen johtaisi lopulta siihen, että Aeetes menettäisi valtaistuimen, aivan kuten ennustuksessa oli ennustettu. Perses, Aeetesin oma veli, syrjäyttäisi hänet.

Kului useita vuosia, mutta sitten Medeia palasi Kolkisiin; Jason oli hylännyt noitatytön, ja sen jälkeen hänet oli karkotettu sekä Korintista että Ateenasta.

Kun Medeia löytää Persesin Kolkian valtaistuimelta, hän ryhtyy korjaamaan vuosien takaisia vääryyksiä, ja Perses kuolee Medeian käsissä, minkä jälkeen Medeia asettaa isänsä takaisin valtaistuimelle.

Aeetes kuoli lopulta luonnollisesti, ja Medeian poika, Medus, tuli isoisänsä seuraajaksi.

Katso myös: Näkijä Laokoon kreikkalaisessa mytologiassa

Nerk Pirtz

Nerk Pirtz on intohimoinen kirjailija ja tutkija, joka on syvästi kiinnostunut kreikkalaisesta mytologiasta. Ateenassa Kreikassa syntyneen ja varttuneen Nerkin lapsuus oli täynnä tarinoita jumalista, sankareista ja muinaisista legendoista. Näiden tarinoiden voima ja loisto kiehtoi Nerkiä nuoresta iästä lähtien, ja tämä innostus vahvistui vuosien saatossa.Suoritettuaan klassisen tutkimuksen tutkinnon Nerk omistautui tutkimaan kreikkalaisen mytologian syvyyksiä. Heidän kyltymätön uteliaisuutensa johti heidät lukemattomiin seikkailuihin muinaisten tekstien, arkeologisten kohteiden ja historiallisten asiakirjojen läpi. Nerk matkusti laajasti Kreikan halki ja uskalsi syrjäisiin kulmiin löytääkseen unohdettuja myyttejä ja kertomattomia tarinoita.Nerkin asiantuntemus ei rajoitu vain Kreikan panteoniin; he ovat myös kaivanneet kreikkalaisen mytologian ja muiden muinaisten sivilisaatioiden välisiä yhteyksiä. Heidän perusteellisen tutkimuksensa ja syvällisen tietämyksensä ovat antaneet heille ainutlaatuisen näkökulman aiheeseen, valaisemalla vähemmän tunnettuja näkökohtia ja tuonut uutta valoa tunnettuihin tarinoihin.Kokeneena kirjailijana Nerk Pirtz pyrkii jakamaan syvän ymmärryksensä ja rakkautensa kreikkalaista mytologiaa kohtaan maailmanlaajuisen yleisön kanssa. He uskovat, että nämä muinaiset tarinat eivät ole pelkkää kansanperinnettä, vaan ajattomia kertomuksia, jotka heijastavat ihmiskunnan ikuisia kamppailuja, haluja ja unelmia. Wiki Greek Mythology -bloginsa kautta Nerk pyrkii kuromaan umpeen kuilunmuinaisen maailman ja nykyajan lukijan välillä, jolloin myyttiset maailmot ovat kaikkien ulottuvilla.Nerk Pirtz ei ole vain tuottelias kirjailija, vaan myös vangitseva tarinankertoja. Heidän kertomuksensa ovat yksityiskohtaisia ​​ja tuovat jumalat, jumalattaret ja sankarit elävästi henkiin. Jokaisella artikkelilla Nerk kutsuu lukijat poikkeukselliselle matkalle, jolloin he voivat uppoutua kreikkalaisen mytologian lumoavaan maailmaan.Nerk Pirtzin blogi, Wiki Greek Mythology, toimii arvokkaana resurssina tutkijoille, opiskelijoille ja harrastajille tarjoten kattavan ja luotettavan oppaan kreikkalaisten jumalien kiehtovaan maailmaan. Blogin lisäksi Nerk on kirjoittanut myös useita kirjoja, jotka ovat jakaneet asiantuntemustaan ​​ja intohimoaan painetussa muodossa. Olipa kyse kirjoittamisesta tai puhumisesta, Nerk jatkaa yleisön inspiroimista, kouluttamista ja vangitsemista vertaansa vailla olevalla kreikkalaisen mytologian tuntemuksella.