Nemean leijona kreikkalaisessa mytologiassa

Nerk Pirtz 04-08-2023
Nerk Pirtz

KREIKKALAISESSA MYTOLOGIASSA ESIINTYVÄ NEMEALAINEN LEIJONA

Nemean leijona on yksi kreikkalaisen mytologian tunnetuimmista pedoista. Kreikkalainen sankari Herakles kohtasi Nemean leijonan eräässä seikkailussaan, kun se oli ihmissyöjä, jolla oli läpäisemätön nahka ja kynnet, jotka pystyivät leikkaamaan haarniskan läpi.

Hirviöperheestä

Hesiodos ( Teogonia ) nimeäisi Nemean leijonan Orthruksen ja Kimeeran, kahden muun kuuluisan hirviön jälkeläiseksi kreikkalaisessa mytologiassa. Bibliotheca (Pseudo-Apollodoros), Nemean leijona on nimetty Typhonin lapseksi, luultavasti Echidna , ja Ehtidna ja Typhon olivatkin useimpien kreikkalaisen mytologian päähirviöiden vanhemmat.

Harvemmin kuujumalatar Selene on nimetty Nemean leijonan äidiksi, mahdollisesti Zeuksen toimesta, tai ehkä Selene vain ruokki leijonaa sen nuoruudessa.

Nemean leijona

Toiset kertovat, miten se oli Hera joka auttoi Nemean leijonan kasvattamisessa, ja näin ollen Zeuksen vaimo oli se, joka kuljetti Nemean leijonan Peloponnesokselle. Myöhemmin Nemean leijonan sanottiin asuvan luolassa Tretos-vuorella Nemeassa, mistä leijonan nimi johtuu.

Nemean leijonan luolassa oli kaksi sisäänkäyntiä, joista toinen oli Argolisiin ja toinen Mykeneen päin, ja ihmissyöjäleijona tuhosi luolan ympärillä olevan maan.

Katso myös: Kalydonian metsästys kreikkalaisessa mytologiassa

Maaginen Nemean leijona

Eräät mielikuvitukselliset tarinat kertovat, kuinka Neeman leijona vangitsi paikallisia neitoja sen sijaan, että olisi tappanut heidät, ja näin ollen paikallinen miesväki oli velvollinen yrittämään pelastaa naiset. Kuolevaisten aseet eivät kuitenkaan läpäisseet Neeman leijonan nahkaa, ja pedon kynnet olivat terävämmät kuin yksikään kuolevaisen miekka, joten Neeman leijona pystyi viiltämään läpi vahvimmankin haarniskan.

Niinpä Nemean miesväki jatkoi kuolemaansa, ja Nemean leijonan luolan ympärillä oleva maa hylättiin.

Herakleen ensimmäinen työ

Nemean leijonan tappamisesta ja sen nahan talteenotosta tulisi ensimmäinen maailmanmestaruus. Työvoima nimitettiin Herakleen palvelijaksi, kun kreikkalainen sankari oli kuningas Eurystheuksen palveluksessa.

Kuningas Eurystheuksen toimia ohjaisi Hera, sillä Zeuksen vaimo vihasi voimakkaasti miehensä poikaa Heraklesta. Uskomus, jonka mukaan Kuningas Eurystheus oli, että Herakles kuolisi, jos hän kohtaisi Nemean leijonan, ja juuri tästä syystä Heran sanottiin kasvattaneen pedon.

Tietämättä Nemean leijonan haavoittumattomuudesta Herakles lähti kohti Nemeaa, ja kun hän saapui Kleonaen kaupunkiin, hänet toivotettiin tervetulleeksi Molorchoksen kotiin. Molorchos tarjoutui uhraamaan jumalille, jotta hänen vieraansa saisi turvallisen leijonanmetsästyksen, mutta sen sijaan Herakles pyysi, että Molorchos odottaisi 30 vuorokautta, jotta Zeus voisi uhrata onnistuneen metsästyksen vuoksi, tai muuten uhri voisi ollatehdään metsästäjän kuoleman kunniaksi.

Herkules ja Neeman leijona, öljy paneelille maalaus, jonka omistaa Jacopo Torni - PD-art-100

Herakles ja Neeman leijona

Herakles vaelsi Nemean maaseudulla ja oli yllättynyt huomatessaan, että runsas viljelysmaa oli jätetty tyhjilleen; lopulta Herakles löysi syyn tähän hylkäämiseen, sillä lähellä luolaansa Herakles löysi Nemean leijonan.

Herakles otti jousensa ja nuolensa, ja oli enemmän kuin hieman yllättynyt huomatessaan, että hänen nuolensa eivät vaikuttaneet petoon ja sen läpitunkemattomaan nahkaan.

Herakles tajusi, että hänen pitkän kantaman aseistaan oli hyötyä, ja keksi nopeasti toisen suunnitelman. Ensin Herakles tukki yhden leijonan luolan sisäänkäynneistä, ja sitten kreikkalainen otti keppinsä ja eteni leijonan kimppuun. Keppi ei voinut aiheuttaa fyysistä vahinkoa Neeman leijonalle, mutta Herakles pakotti Neeman leijonan takaperin luolaansa, ja ahtaassa tilassa Herakles sittenalkoi painia hirviön kanssa.

Varmistaakseen, etteivät Nemean leijonan kynnet voisi tehdä hänelle mitään pahaa, Herakles kamppaili leijonan kanssa, kunnes sankari onnistui saamaan kuristusotteen leijonan kaulasta, ja hiljalleen Herakles kuristi Nemean leijonan kuoliaaksi.

Herakles ja Neeman leijona - Peter Paul Rubens (1577-1640) - PD-art-100

Nemean leijona kuoleman jälkeen

Sanottiin, että sen kuoleman jälkeen Hera sijoittaisi Nemean leijonan kuvan tähtien joukkoon kiitokseksi sen yrityksistä tappaa Herakles, ja näin Nemean leijonasta tuli Leijonan tähtikuvio.

Herakles yritti nyt irrottaa Nemean leijonan nahan, mutta hänen omat aseensa eivät pystyneet leikkaamaan pedon nahkaa pois, mutta jumalatar Athene katsoi alas velipuoltaan, ja niinpä Athene neuvoi häntä, että Nemean leijonan kynsillä voisi leikata nahan läpi.

Katso myös: Chiron kreikkalaisessa mytologiassa

Herakles, jonka olkapäille oli puettu Nemean leijonan nahka, lähti nyt paluumatkalle kuningas Eurystheuksen hoviin, vaikka hän pysähtyi ensin Molorchoksen talossa, ja molemmat miehet uhrasivat Zeukselle.

Herakles matkustaisi edelleen Tirynsiin, mutta kun kuningas Eurystheus näki hänen lähestyvän kaupunkia, kuningas pelkäsi Herakleen voimia, jos hän oli voittanut Neeman leijonan. Niinpä kuningas kielsi Heraklesta astumasta uudelleen Tirynsiin, ja sankari lähetettiin nopeasti toiseen mahdottomalta tuntuvaan tehtävään, tappamaan Lernaean Hydra .

Herakles lähti siis Lernaan Nemean leijonan nahka olkapäillään, joka tarjosi sankarille suojan kaikkia elementtejä ja aseita vastaan.

Nerk Pirtz

Nerk Pirtz on intohimoinen kirjailija ja tutkija, joka on syvästi kiinnostunut kreikkalaisesta mytologiasta. Ateenassa Kreikassa syntyneen ja varttuneen Nerkin lapsuus oli täynnä tarinoita jumalista, sankareista ja muinaisista legendoista. Näiden tarinoiden voima ja loisto kiehtoi Nerkiä nuoresta iästä lähtien, ja tämä innostus vahvistui vuosien saatossa.Suoritettuaan klassisen tutkimuksen tutkinnon Nerk omistautui tutkimaan kreikkalaisen mytologian syvyyksiä. Heidän kyltymätön uteliaisuutensa johti heidät lukemattomiin seikkailuihin muinaisten tekstien, arkeologisten kohteiden ja historiallisten asiakirjojen läpi. Nerk matkusti laajasti Kreikan halki ja uskalsi syrjäisiin kulmiin löytääkseen unohdettuja myyttejä ja kertomattomia tarinoita.Nerkin asiantuntemus ei rajoitu vain Kreikan panteoniin; he ovat myös kaivanneet kreikkalaisen mytologian ja muiden muinaisten sivilisaatioiden välisiä yhteyksiä. Heidän perusteellisen tutkimuksensa ja syvällisen tietämyksensä ovat antaneet heille ainutlaatuisen näkökulman aiheeseen, valaisemalla vähemmän tunnettuja näkökohtia ja tuonut uutta valoa tunnettuihin tarinoihin.Kokeneena kirjailijana Nerk Pirtz pyrkii jakamaan syvän ymmärryksensä ja rakkautensa kreikkalaista mytologiaa kohtaan maailmanlaajuisen yleisön kanssa. He uskovat, että nämä muinaiset tarinat eivät ole pelkkää kansanperinnettä, vaan ajattomia kertomuksia, jotka heijastavat ihmiskunnan ikuisia kamppailuja, haluja ja unelmia. Wiki Greek Mythology -bloginsa kautta Nerk pyrkii kuromaan umpeen kuilunmuinaisen maailman ja nykyajan lukijan välillä, jolloin myyttiset maailmot ovat kaikkien ulottuvilla.Nerk Pirtz ei ole vain tuottelias kirjailija, vaan myös vangitseva tarinankertoja. Heidän kertomuksensa ovat yksityiskohtaisia ​​ja tuovat jumalat, jumalattaret ja sankarit elävästi henkiin. Jokaisella artikkelilla Nerk kutsuu lukijat poikkeukselliselle matkalle, jolloin he voivat uppoutua kreikkalaisen mytologian lumoavaan maailmaan.Nerk Pirtzin blogi, Wiki Greek Mythology, toimii arvokkaana resurssina tutkijoille, opiskelijoille ja harrastajille tarjoten kattavan ja luotettavan oppaan kreikkalaisten jumalien kiehtovaan maailmaan. Blogin lisäksi Nerk on kirjoittanut myös useita kirjoja, jotka ovat jakaneet asiantuntemustaan ​​ja intohimoaan painetussa muodossa. Olipa kyse kirjoittamisesta tai puhumisesta, Nerk jatkaa yleisön inspiroimista, kouluttamista ja vangitsemista vertaansa vailla olevalla kreikkalaisen mytologian tuntemuksella.