Sisällysluettelo
KUNINGAS PRIAMOS KREIKKALAISESSA MYTOLOGIASSA
Troijan Priamos
Nykyään kreikkalaisen mytologian tunnetuimmat nimet ovat yllättäen kreikkalaisten jumalien ja jumalattarien nimiä, mutta antiikin Kreikan tarinat koskivat tietenkin yhtä lailla kuolevaisten toimintaa. Perseuksen ja Herakleen kaltaisia sankareita kunnioitettiin, ja jopa Agamemnonin kaltaisten kuninkaiden teot kirjattiin yksityiskohtaisesti.
Agamemnon on tietenkin Troijan sodan keskeinen hahmo, sillä mykeneläinen kuningas johti akhaialaisten joukkoja. Sodassa oli tietenkin kaksi osapuolta, ja Troijan kaupunkia hallitsi tuolloin kuningas Priamos.
Priamos Laomedonin poika
Priamos oli poika Kuningas Laomedon Troijalainen, todennäköisesti Laomedonin vaimolle Strymolle syntynyt. Laomedonilla tiedetään olleen useita poikia, muun muassa Lampus ja Clytius, ja useita tyttäriä, muun muassa Hesione.
Priamuksen nimi ei kuitenkaan ollut Priamuksen nimi tuolloin, sillä hänen nimensä oli sen sijaan Podarces, ja hänen nimenmuutoksensa liittyy kreikkalaisen sankarin Herakleen ja Priamuksen isän, Laomedonin, toimintaan.
Priamoksesta tulee Troijan kuningas
Herakles saapui Troijaan, kun tauti ja merihirviö hyökkäsivät kaupunkiin; hyökkäykset olivat Poseidonin ja Apollon kosto sen jälkeen, kun Laomedon oli kieltäytynyt maksamasta heille tehdyistä töistä. Herakles lupasi Laomedonille vapauttaa Troijan hyökkäyksistä, jos kuningas lupaisi antaa hänelle maksuksi Troijan nopeat hevoset. Laomedon suostui sopimukseen, ja Herakles surmasi merihirviön Troijan edustalla sijaitsevalla rannalla kolmen päivän taistelun jälkeen. Hirviön kuoleman myötä myös kulkutaudit poistuivat Troijasta, mutta kun Herakles meni Laomedonin luokse ottamaan maksun, kuningas kieltäytyi ja lukitsi kaupungin portit sankaria vastaan. Myöhemmin Herakles palasi Troijaan useiden laivojen kanssa. Telamon Herakles tunkeutui lopulta kaupunkiin, ja kreikkalainen sankari tappoi Laomedonin. Herakles tappoi myös kuninkaan pojat, kunnes vain nuorin, Podarces, oli elossa. Hänkin olisi kuollut Heraklesin käsissä, mutta Podarcesin sisar Hesione esti Heraklesia tarjoamalla lunnaita veljestään.Podarces saisi sitten nimen Priam, joka tarkoittaa "lunastettua". Henkensä säästettyään Priamuksen asema nousi kuninkaan asemaan, sillä Herakles nosti troijalaisen prinssin valtaistuimelle ja teki hänestä Troijan hallitsijan. |
Priam of Troy, Alessandro Cesati. fl. 1540-1564 - Classical Numismatic Group, Inc. //www.cngcoins.com - CC-BY-SA-3.0 Troija kukoistaa Priamoksen johdolla
Troija kukoisti Priamoksen johdolla, kaupungin muurit rakennettiin uudelleen ja Troijan sotilaallinen vahvuus kasvoi. Priamoksen sanotaan jopa johtaneen Troijan joukkoja, kun hän liittoutui frygialaisten kanssa sodassa amatsoneita vastaan.
Koska rahaa virtasi Troijaan kaupan kautta, Priamos rakensi itselleen upean palatsin; palatsin, joka oli rakennettu loistavasta valkoisesta marmorista ja jossa oli satoja eri huoneita.
Kuningas Priamoksen lapset
Tarvittiin suuri palatsi, sillä siinä piti majoittaa Priamuksen pojat ja tyttäret sekä heidän puolisonsa. Antiikin lähteet väittävät, että Troijan kuningas Priamuksen isä oli 50 poikaa ja 50 tytärtä, ja vaikka näiden lasten äitejä ei aina mainita, Priamuksen sanotaan olleen naimisissa kahdesti, ensin näkijä Meropsin tyttären Arisben kanssa ja sitten tunnetummin Arisben kanssa. Hecabe . Monet kuningas Priamuksen lapsista ovat kuuluisia, ja heidän poikiensa joukossa oli muun muassa Hektor, Pariisi , Aesakus ja Helenus, ja tyttäriä olivat muun muassa Kassandra ja Polyxena. |
Kuningas Priamos ja Paris
Kuningas Priamoksen ja hänen poikansa Pariksen välinen suhde on luultavasti kreikkalaisen mytologian tärkein, sillä juuri Paris oli se, joka sai aikaan Troijan tuhon.
Hecaben oli määrä synnyttää Paris, Aesacus Kuningas Priamos päätti, että Troijalle aiheutuva vaara oli niin suuri, että hän käski palvelijansa Agelausin altistaa vastasyntyneen vauvan Ida-vuorelle. Poika, josta tuli myöhemmin Paris, ei kuollut, sillä karhu imetti häntä ensin, ennen kuin Agelaus pelasti hänet viisi päivää myöhemmin.
Pariisi tietysti aiheuttaisi Troijan tuhon, sillä hänen sieppaamansa spartalainen Helena toisi tuhannen laivan armadan täynnä taistelevia miehiä Troijan porteille.
Katso myös: Jumala Eros kreikkalaisessa mytologiassaPriamos ei kuitenkaan tehnyt mitään estääkseen kaupunkiaan uhkaavan vaaran, kun akaalaisten edustajat tulivat Troijaan vaatimaan Helenen ja varastetun aarteen palauttamista, ja hän asettui Pariisin toiveiden puolelle, että Helenen pitäisi jäädä kaupunkiin.
Paris esittelee Helenan kuningas Priamoksen hovissa - Gerard Hoet vanhempi (1648-1733) - PD-art-100 Akilles ja kuningas Priamos
Kuningas Priamuksen muut lapset tulivat kuuluisiksi heidän toiminnastaan Troijan sodan aikana, jolloin akaalaiset joukot piirittivät Troijaa kymmenen vuoden ajan. Priamuksen sanottiin kuitenkin olevan jo iäkäs, joten Troijan kuningas ei osallistunut aktiivisesti kaupungin puolustamiseen, ja Troijan puolustajan rooli annettiin Priamuksen pojalle Hektorille.
Troijan sodan aikana Priamos on kuitenkin kuuluisa yhdestä teosta, sillä hän uhmasi vihollisen leiriä, kun Akhilleus tappoi hänen poikansa Hektorin.
Akhilleuksen raivo oli ollut niin voimakasta, että Hektorin ruumis oli häpäisty, eivätkä Troijan sanansaattajat olleet kyenneet lunastamaan lunnaita ruumiista. Zeus kuitenkin katsoi Priamusta säälivästi ja antoi Hermeksen saattaa kuninkaan akhaialaisten leiriin. Priamus rukoilee Akhilleusta palauttamaan poikansa ruumiin, jotta tämä voitaisiin haudata kunniakkaasti. Priamuksen sanat liikuttavat Akhilleusta niin, että hän suostuu, jahuolehtii myös siitä, että Hektorin hautajaisia varten solmitaan väliaikainen aselepo.
Priamos pyytää Akillesta palauttamaan Hektorin ruumiin - Alexander Ivanov (1806-1858) - PD-art-100 Kuningas Priamoksen kuolema
Homeros Ilias päättyy ennen Troijan tuhoa, mutta muut antiikin kirjailijat ottivat tarinan esille, ja se sisältää Troijan kuoleman. Katso myös: Danae ja Zeus kreikkalaisessa mytologiassaKun Priamos kuuli, että akaalaiset olivat Troijan muurien sisäpuolella, iäkkään kuninkaan kerrottiin varustautuneen vanhoilla haarniskoillaan vastaamaan uhkaan. Hänen tyttärensä kuitenkin vakuuttivat hänet taistelun sijaan etsimään turvapaikkaa Zeuksen temppelistä. |
Temppeli ei kuitenkaan osoittautunut turvalliseksi turvapaikaksi, sillä Neoptolemos ajoi haavoittuneen Politesin, Priamoksen pojan, takaa temppeliin, ja kun Priamos yritti puolustaa poikaansa, Neoptolemos torjui häntä kohti heitetyn keihään, raahasi Priamoksen alas temppelin alttarilta ja ajoi hänet läpi.
Kun Troijan kaupunki on raunioina ja suurin osa Troijan miespuolisista puolustajista on kuollut ja naiset pidetään sotapalkintoina, ei ole ketään jäljellä hautaamaan kuningas Priamosta, ja hänen sanotaan jääneen siihen paikkaan, missä hän kuoli, kunnes kaupunki romahti hänen ympäriltään.
Kuningas Priamoksen kuolema - Jules Joseph Lefebvre (1834-1912) - PD-art-100