Kuningas Danaus kreikkalaisessa mytologiassa

Nerk Pirtz 04-08-2023
Nerk Pirtz

DANAUS JA DANAIDIT KREIKKALAISESSA MYTOLOGIASSA

Danaos oli kreikkalaisen mytologian kuningas, joka oli ensin Libyan hallitsija, myöhemmin Argoksen kuningas ja Danaanien samanniminen sankari. Danaoksen ensimmäiset jälkeläiset olivat hänen tyttärensä, 50 Danaidaa.

Myöhemmässä mytologiassa Danaidit olivat myös kuuluisia vankeja Tartarus , jossa heitä odotti ikuinen rangaistus, vaikkei koskaan selvitetä, miten he päätyivät Tartarokseen.

Kuningas Danaus

Danaidien tarina alkaa Afrikasta tai, kuten maa silloin kutsuttiin, Libyasta; myöhemmin maanosa jaettiin Libyaan, Egyptiin ja Etiopiaan.

Tuolloin Danaus oli Libyan hallitsija, joka oli tullut isänsä seuraajaksi. Belus ; Belus oli Epaphus Ion ja Zeuksen poika.

Eri vaimojen, kuten Memphiksen, Elefantiksen, Euroopan, Kreinon, Atlanteian, Polyxon, Pierian ja Hersen, kanssa Danaoksesta tuli 50 tyttären isä, jotka tunnettiin yhdessä nimellä Danaidat.

Kuningas Danausilla oli veli nimeltä Aegyptos, jolle oli annettu Arabian valta, kun Danaus oli saanut Libyan.

Aegyptuksesta oli tullut myös tuottelias lastentuottaja. Aegyptus sanottiin saaneen 50 poikaa eri vaimojen kautta.

Danaus pakenee Afrikasta

Ongelmia ilmeni, kun Aegyptos päätti laajentaa valtakuntaansa, ja hän katsoi itään Melampodoksen maahan. Tämän maan Aegyptos ja hänen poikansa valloittivat helposti, ja Aegyptos nimesi maan omaksi nimekseen, Egyptiksi. Tämä maa oli nimellisesti kuitenkin osa Danaoksen valtakuntaa, ja Libyan kuningas pelkäsi Aegyptoksen voimaa ja sitä, mitä maata hän voisi vielä menettää.

Aegyptos päätti sitten, että hänen 50 poikansa pitäisi naida hänen 50 sisarentyttärensä, ja niinpä Danaos sai käskyn järjestää avioliitot.

Peläten itsensä ja tyttäriensä puolesta Danaos päättää jättää valtakuntansa. Pakomatkalleen Danaos suunnittelee ja rakennuttaa suurimman koskaan rakennetun laivan, ja Danaos ja danaidit lähtevät Afrikasta.

Danaus Argoksen kuningas

Danaos ja hänen tyttärensä saapuvat ensin Rodoksen saarelle, ja sinne rakennetaan uusia asutuksia ja pyhäkköjä. Rodos olisi kuitenkin vain pysähdyspaikka, sillä Danaos oli päättänyt palata esi-isänsä Ion maahan, Argokseen.

Danaos ja danaidit saapuvat Argokseen, mutta maata hallitsi tuolloin Gelanor, jota jotkut kutsuivat Pelasgukseksi ja joka itse oli joenjumala Inakhoksen jälkeläinen, aivan kuten Danaoskin.

Gelanorin kerrottiin suhtautuneen myönteisesti Afrikasta tulleisiin pakolaisiin, mutta hän oli tietoinen vaaroista, joita turvapaikan tarjoaminen saattaisi aiheuttaa. Tämän vuoksi jotkut kertovat, että hän sai alamaisensa äänestämään siitä, sallitaanko Danausin ja danaidien jäädä.

Katso myös: Iobates kreikkalaisessa mytologiassa

Toiset tarinat kertovat Gelanorin luovuttaneen valtaistuimensa vapaaehtoisesti Danausille, joko oraakkelin neuvon perusteella tai koska hän oli nähnyt suden tappavan härän ja piti tätä enteenä siitä, että Danaus olisi tullut hänen seuraajakseen. Joka tapauksessa Danausista tuli Argoksen uusi kuningas, ja väestöä kutsuttiin paitsi argilaisiksi, myös danaalaisiksi.

Yksi ensimmäisistä asioista, jotka Danaos sitten teki, oli rakentaa temppeli Apollonille, koska hän uskoi, että juuri tämä olympiajumala oli ohjannut Gelanorin päätöstä. Lisäksi Danaos rakennutti temppeleitä ja pyhäkköjä Zeukselle, Heralle ja Artemiselle, sillä eihän koskaan ollut virhe, jos liian moni jumaluus oli taipuvainen ajattelemaan itsestään hyvää.

Danaidien avioliitto

Aegyptos ei kuitenkaan ollut unohtanut, että hän aikoi poikiensa mennä naimisiin danaidien kanssa, ja lopulta Aegyptoksen vakoojat paikansivat heidät uudessa kotimaassaan. Aegyptos ja hänen poikansa saapuisivat näin myös Argokseen.

Danaus pyrki nyt välttämään sodan, ja näytti siltä, että Argoksen kuningas oli nyt suostunut siihen, että hänen tyttärensä menisivät naimisiin hänen veljenpoikiensa kanssa.

Arvalla ratkaistiin, kumpi Danaidasta menisi naimisiin kenenkin Aegyptoksen pojan kanssa, mutta Danaos suunnitteli kaksintaistelua veljensä kanssa. Danaos määräsi jokaisen tyttärensä ottamaan miekan, ja kun heidän miehensä tulisi heidän luokseen, heidän oli määrä tappaa heidät.

Sinä yönä kaikki Danaidit yhtä lukuun ottamatta noudattivat isänsä toiveita, ja Aegyptos heräsi huomatakseen, että 49 hänen pojistaan oli yön aikana mestattu. Järkytys ja suru riitti tappamaan Aegyptoksen.

Aegyptoksen kuolleiden poikien päät haudattiin myöhemmin Lernaan.

Danaid Hypermnestra

Yksi Aegyptuksen poika jäi kuitenkin henkiin, sillä Hypermnestra ei totellut isänsä ohjeita, sillä Danaidin aviomieheksi aiottu Lynkeus oli kunnioittanut uutta vaimoaan, kun tämä oli pyytänyt, ettei hän makaisi hänen kanssaan.

Kuningas Danaus vangitsi Hypermnestran lyhyeksi aikaa, koska hän ei totellut häntä, mutta rakkauden jumalatar Afroditen sanottiin puuttuneen asiaan danaidin puolesta. Hypermnestra vapautettiin sen vuoksi, ja myöhemmin hän pääsi sovintoon isänsä ja Lynkeuksen kanssa.

Jotkut kertovat, että Lynkeus kosti Danausille tappamalla miehen, joka oli aiheuttanut hänen isänsä ja veljiensä kuoleman, mutta useimmissa tapauksissa Danaus eli vanhuuteen asti, ja Argoksen kuningas teki Lynkeuksesta perijänsä.

Katso myös: Jumalat

Lynkeus ja Hypermnestra saivat yhden pojan, Abaksen, josta tulisi myös Argoksen tuleva kuningas, joka puolestaan oli Akrisiuksen isä, Akrisiuksen isoisä, Akrisiuksen isoisä ja Akrisiuksen isoisä. Danae ja Perseuksen isoisoisä.

Danaidien uusi avioliitto

Muiden danaidien teorian mukaan he olivat tehneet suuren rikoksen tappamalla uudet miehensä, mutta Zeus oli ystävällinen Danaukselle, olihan hän rakentanut jumalalle suuren temppelin, ja niinpä Zeus lähetti Athenen ja Hermeksen vapauttamaan danaidit heidän rikoksistaan.

Danausilla oli vielä ongelma, sillä nyt hänellä oli 49 naimatonta tytärtä, ja kosijat varoittelivat vaaroja, jotka saattoivat uhata heitä, jos he menisivät naimisiin danaidin kanssa.

Danaos onnistui kuitenkin järjestämään tyttärilleen kumppaneita, sillä Argoksen kuningas järjesti upeat kisat, joiden voittajat saivat palkinnoksi danaidin.

Kaksi Danausin tytärtä, Automate ja Scaea, avioituivat kahden Akhaioksen pojan, Architelesin ja Archanderin, kanssa, ja näin danaalaiset ja akhaialaiset sekoittuivat.

Yksi tyttäristä, Amymone, ei mennyt naimisiin tällä tavoin, sillä Poseidon, joka oli pelastanut hänet satyyriltä, raiskasi hänet.

Danaidit - Martin Johann Schmidt (1718-1801) - PD-art-100

Danaidit Tartaroksessa

Koska jumalat olivat vapauttaneet heidät rikoksistaan, on vaikea ymmärtää, miten myöhemmin sanottiin, että Tartaroksesta löytyi 49 danaidia, eikä tätä poikkeamaa ole koskaan selitetty antiikin lähteissä.

Danaidien sanottiin kuitenkin olevan Tuonelassa, jossa heidän ikuinen rangaistuksensa oli täyttää tynnyri, tynnyri tai kylpyamme vedellä. Astiaa ei kuitenkaan koskaan voitu täyttää, koska se oli täynnä reikiä. Danaidien rangaistus muistuttaa siis paljon Sisyfoksen tuloksettomia yrityksiä työntää kiveä ylämäkeen.

Danaidat - John William Waterhouse (1849-1917) - PD-art-100

Nerk Pirtz

Nerk Pirtz on intohimoinen kirjailija ja tutkija, joka on syvästi kiinnostunut kreikkalaisesta mytologiasta. Ateenassa Kreikassa syntyneen ja varttuneen Nerkin lapsuus oli täynnä tarinoita jumalista, sankareista ja muinaisista legendoista. Näiden tarinoiden voima ja loisto kiehtoi Nerkiä nuoresta iästä lähtien, ja tämä innostus vahvistui vuosien saatossa.Suoritettuaan klassisen tutkimuksen tutkinnon Nerk omistautui tutkimaan kreikkalaisen mytologian syvyyksiä. Heidän kyltymätön uteliaisuutensa johti heidät lukemattomiin seikkailuihin muinaisten tekstien, arkeologisten kohteiden ja historiallisten asiakirjojen läpi. Nerk matkusti laajasti Kreikan halki ja uskalsi syrjäisiin kulmiin löytääkseen unohdettuja myyttejä ja kertomattomia tarinoita.Nerkin asiantuntemus ei rajoitu vain Kreikan panteoniin; he ovat myös kaivanneet kreikkalaisen mytologian ja muiden muinaisten sivilisaatioiden välisiä yhteyksiä. Heidän perusteellisen tutkimuksensa ja syvällisen tietämyksensä ovat antaneet heille ainutlaatuisen näkökulman aiheeseen, valaisemalla vähemmän tunnettuja näkökohtia ja tuonut uutta valoa tunnettuihin tarinoihin.Kokeneena kirjailijana Nerk Pirtz pyrkii jakamaan syvän ymmärryksensä ja rakkautensa kreikkalaista mytologiaa kohtaan maailmanlaajuisen yleisön kanssa. He uskovat, että nämä muinaiset tarinat eivät ole pelkkää kansanperinnettä, vaan ajattomia kertomuksia, jotka heijastavat ihmiskunnan ikuisia kamppailuja, haluja ja unelmia. Wiki Greek Mythology -bloginsa kautta Nerk pyrkii kuromaan umpeen kuilunmuinaisen maailman ja nykyajan lukijan välillä, jolloin myyttiset maailmot ovat kaikkien ulottuvilla.Nerk Pirtz ei ole vain tuottelias kirjailija, vaan myös vangitseva tarinankertoja. Heidän kertomuksensa ovat yksityiskohtaisia ​​ja tuovat jumalat, jumalattaret ja sankarit elävästi henkiin. Jokaisella artikkelilla Nerk kutsuu lukijat poikkeukselliselle matkalle, jolloin he voivat uppoutua kreikkalaisen mytologian lumoavaan maailmaan.Nerk Pirtzin blogi, Wiki Greek Mythology, toimii arvokkaana resurssina tutkijoille, opiskelijoille ja harrastajille tarjoten kattavan ja luotettavan oppaan kreikkalaisten jumalien kiehtovaan maailmaan. Blogin lisäksi Nerk on kirjoittanut myös useita kirjoja, jotka ovat jakaneet asiantuntemustaan ​​ja intohimoaan painetussa muodossa. Olipa kyse kirjoittamisesta tai puhumisesta, Nerk jatkaa yleisön inspiroimista, kouluttamista ja vangitsemista vertaansa vailla olevalla kreikkalaisen mytologian tuntemuksella.