Sisällysluettelo
KIMEERA KREIKKALAISESSA MYTOLOGIASSA
Kimeera on yksi tunnetuimmista ja pelottavimmista hirviöistä, jotka esiintyvät kreikkalaisen mytologian tarinoissa. Kimeera on tulta hengittävä hybridi, ja se osoittautui arvokkaaksi vastustajaksi kreikkalaiselle sankarille Bellerophonille.
Kimeeran kuvaukset
Khimera on hirviö, joka esiintyy monissa antiikin teoksissa, kuten Hesiodoksen teoksessa. Teogonia ja Homeroksen Ilias muun muassa.
Muinaisissa lähteissä vallitsee yleinen yksimielisyys hirviön luonteesta, sillä sillä sanottiin olleen leijonan vartalo. Tästä vartalosta työntyi ulos kaksi päätä, joista toinen oli leijonan pää, josta puhalsi tulivirta, ja toinen pää oli vuohen pää. Lisäksi hirviön häntänä toimi käärmeen pää ja vartalo.
Chimera-sukulinja
Kimeeran sanottiin olleen kahden kreikkalaisen mytologian kuuluisimman hirviön hirviömäinen jälkeläinen, Echidna Echidnaa pidettiin hirviöiden äitinä, ja Kimeeralla oli monia kuuluisia sisaruksia, kuten Kolkian lohikäärme, Orthus, Lernaean Hydra ja Cerberus.
Sanottiin myös, että Khimera oli nainen, ja Hesiodoksen jumalten sukuluettelon mukaan (teos Theogony), Chimera parittelisi Orthusin kanssa synnyttäen kaksi muuta hirviötä, Chimera Nemean leijona ja sfinksi. |
Khimera Lyykiassa
Useimmat kreikkalaisen mytologian hirviöt liittyivät kiinteästi johonkin muinaisen maailman alueeseen, kuten esimerkiksi Hydra (Lernaea) ja Nemean leijona (Nemea). Kimeeran tapauksessa tämä hirviö yhdistettiin Lyykian alueeseen Vähässä-Aasiassa.
Kuningas Amisodarus ehkä kasvatti khimairan aikuiseksi, mutta kun hirviöstä tuli liian vaarallinen, se vapautettiin lykialaisten maaseudulle.
Katso myös: Oceanus kreikkalaisessa mytologiassa
Kuten kreikkalaisilla hirviöillä oli tapana, Khimera terrorisoi aluetta ja tappoi varomattomia.
Katso myös: Tähtikuviot ja kreikkalainen mytologia
Kimeeran sanottiin ilmestyneen myös muualle kuin Lyykiaan, mutta sen esiintymisen muualla sanottiin olevan ennakkovaroitus lähestyvästä luonnonkatastrofista.
Bellerophon ja KhimeraLyykian kuningas Iobateksen aikana kimeera lopulta voitettiin, sillä tuolloin korinttilainen sankari Bellerofon saapui Vähän-Aasiaan. Aiemmin Bellerofon oli ollut Iobateksen vävyn, kuningas Proetoksen, vieraana Tirynsissä, mutta sitten Proetoksen vaimo Stheneboea väitti valheellisesti, että Bellerofon oli yrittänyt raiskata hänet. Proetus uskoi vaimonsa, mutta vieraansa tappaminen olisi tuonut Erinjat esiin rankaisemaan häntä, ja niinpä Proetus päätti, että Iobates voisi auttaa häntä. Niinpä kuningas Iobates asetti Bellerofonille mahdottomalta tuntuvan tehtävän tappaa Kimeera. |  Bellerofon, Pegasos ja Khimera - Peter Paul Rubens (1577-1640) - PD-art-100 |
Uskottiin, ettei kukaan yksittäinen mies pystyisi tällaiseen tehtävään, sillä kimeerat olivat ennenkin voittaneet pieniä armeijoita. Bellerofonia auttoi hänen tehtävässään jumalatar Athene, ja Athenen kultaista suitsetukea käyttäen Bellerofon valjastaisi legendaarisen siivekkään hevosen, Pegasoksen.
Bellerofonin ei enää tarvinnut lähestyä Kimeeraa jalan, ja ilmasta käsin, hirviön tulisen hengityksen ulottumattomissa, kreikkalainen sankari ampui nuolen toisensa jälkeen hirviötä kohti. Bellerofonin nuolet eivät kuitenkaan pystyneet läpäisemään Kimeeran nahkaa.
Bellerofon lensi hetkeksi pois taistelusta, mutta kun hän palasi takaisin Pegasoksen selässä, sankari oli hylännyt jousensa ja nuolensa ja oli tällä kertaa varustautunut keihäällä.
Bellerophon ei kuitenkaan aikonut yrittää keihästää Khimeraa, sillä keihään kärki oli lyijylohkareen peitossa. Bellerophon syöksyy kimeran kimppuun ja vapauttaa lyijypalikan hyvin kohdistetulla iskulyönnillä hirviön kurkkuun. Lyijy sulaa ja tukehduttaa kimeran.