Electra Agamemnonin tytär kreikkalaisessa mytologiassa

Nerk Pirtz 04-08-2023
Nerk Pirtz

ELECTRA KREIKKALAISESSA MYTOLOGIASSA

Electra Agamemnonin tytär kreikkalaisessa mytologiassa

Kreikkalaisen mytologian mukaan Elektra oli kuningas Agamemnonin ja Klytemnestran tytär. Elektra oli usein kirjoitettu hahmo, joka kuvattiin usein kostonhimoisena yksilönä, joka auttoi kostamaan isänsä kuoleman.

Elektran perhe

Elektra oli tytär Kuningas Agamemnon Mykeneen ja hänen vaimonsa Clytemnestra Elektra oli siis Orestesin, Iphigenian ja Chrysothemiksen sisar. Elektra, kuten kaikki hänen sisaruksensa, oli syntynyt ennen Troijan sodan tapahtumia.

Tosin jo ennen kuin taistelut Troijassa alkoivat, Elektra menetti yhden sisaruksen, sillä hän oli Elektran sisko, Iphigenia sanotaan uhratun Aulisissa.

Agamemnonin kuolema

Elektra nousee esiin Troijan sodan päätyttyä, kun Agamemnon ja hänen sotasaaliinsa Kassandra palasivat Mykeneen.

Elektra ei ollut kotona, kun hänen isänsä palasi, mutta hän palasi pian sen jälkeen vain huomatakseen, että hänen äitinsä Klyytemnestra ja Klyytemnestran rakastaja Aegistos olivat murhanneet Agamemnonin ja Kassandran.

Koska Elektra ymmärsi, että Aegistos näkisi veljensä Orestesin nyt uhkana, hän vei hänet yhdessä uskollisten palvelijoidensa kanssa pois ennen kuin hänkin voitiin tappaa. Nuorukainen Orestes vietiin pois Strophius , jossa Orestes kasvoi aikuiseksi Strofiuksen pojan Pyladesin rinnalla.

Elektra Mykenessä

Elektra jäi Mykeneen, jossa hän jatkoi isänsä menettämisen suremista. Aegisthos olisi saattanut yrittää tehdä hänelle pahaa, mutta Klytemnestra esti häntä. Aegisthos kuitenkin pelkäsi, että Elektra saattaisi lopulta synnyttää pojan, joka jonain päivänä kostaisi Aegisthokselle.

Jotkut sanovat, että Elektra naitettiin näin ollen monelle talonpojalle, jonka pojalla ei olisi sellaista asemaa, joka saattaisi vaatia kostoa. Tässä tapauksessa sanottiin, että talonpojalla ei ollut suhteita Elektraan, koska hän tunnusti tämän ahdingon.

Toiset tosin toteavat, että Elektra jäi naimattomana Mykenen palatsiin, mutta Elektra kaipasi päivää, jolloin hänen isänsä kuolema kostettaisiin. Sillä Elektra näki sen äitinsä tekemänä suurena rikoksena, vaikka Klytemnestra näki sen oikeudenmukaisena tappona, sillä Agamemnon oli tappanut heidän tyttärensä Iphiegnian.

Elektran kosto

Sillä välin Orestes kasvoi aikuiseksi, ja kun hän oli 20-vuotias, hän sai Delfin oraakkelilta ilmoituksen, jonka Orestes ymmärsi tarkoittavan, että hänen oli määrä tappaa äitinsä ja Aegistos.

Orestes ei kuitenkaan palannut armeijan johdossa, vaan tuli yksin, ystävänsä Pyladesin lisäksi.

Orestes ei kuitenkaan tullut avoimesti, vaan hän tuli naamioituneena, ja itse asiassa hän pyrki liittoutumaan kaikkien huolenaiheiden kanssa lähettämällä sanansaattajan julistamaan, että hän oli kuollut.

Tällaiset uutiset merkitsivät kuitenkin sitä, että Elektra tunsi itsensä nyt aivan yksin, ja jos kosto olisi tulossa, sen olisi tultava hänen omien käsiensä kautta.

Katso myös: Ryöstäjä Sciron kreikkalaisessa mytologiassa

Elektra meni rukoilemaan Agamemnonin haudalle, ja siellä Elektra löysi Orestesin rukoilemassa. Huojentuneena siitä, ettei hän ollut yksin, Elektra ja Orestes suunnittelivat nyt äitinsä kuolemaa,

Elektra Agamemnonin haudalla - Frederic Leighton (1830-1896) - PD-art-100

Orestes astui palatsiin kantaen uurnaa, jossa oletettavasti oli hänen tuhkansa. Klytemnestra joutui näin yllätetyksi, ja Elektran äiti kuoli poikansa käsissä. Elektra rohkaisi Orestesta, vaikkei hän ehkä itse aiheuttanutkaan haavoja.

Sitten Elektra houkutteli Aegistoksen ansaan, ja Orestes ja Pylades tappoivat hänet.

Elektra vastaanottaa veljensä Orestesin tuhkat - Jean-Baptiste Joseph Wicar (1762-1834) - PD-art-100

Elektran rangaistus

Äitinsä murhasta Orestes joutuisi Erinjojen jahtaamaksi, vaikka tällaista rangaistusta ei annettu Elektralle.

Katso myös: Assaracus kreikkalaisessa mytologiassa

Sanotaan kuitenkin, että mykeneläiset tuomitsivat sekä Oresteksen että Elektran kuolemaan äitimurhan vuoksi.

Nyt Elektra pyrki turvautumaan setänsä suojelukseen, Menelaos , mutta kun sitä ei saatu, Electra keksi uuden suunnitelman, johon kuului Helenin tappaminen ja Hermionen sieppaaminen, mutta tämä suunnitelma ei johtanut mihinkään.

Elektra pelkäsi kuitenkin jälleen kerran menettäneensä veljensä, sillä Mykeneen tuli uutinen, että Orestes oli tapettu Tauriksessa.

Elektra matkusti Delfoihin etsimään opastusta, mutta siellä hänelle kerrottiin valheellisesti, että lähellä seisova nainen oli hänen veljensä murhaaja.

Niinpä Elektra tarttui aseeseen, mutta ennen kuin hän ehti vahingoittaa naista, hyvin elossa oleva Orestes ilmestyi paikalle, ja nainen paljastui Elektran sisareksi Iphigeniaksi. Veljensä menettämisen sijasta Elektra oli siis löytänyt sisaren.

Electra menee naimisiin

Kun Orestes oli päässyt irti Erinioista, hän lunasti isänsä valtaistuimen takaisin ja laajensi valtakuntaa huomattavasti. Sitten Orestes löysi Elektralle sopivan aviomiehen ystävänsä Pyladesin muodossa.

Elektran avioliiton jälkeen Pylades Agamemnonin tyttärestä ei kerrota juuri mitään muuta. Yleisesti sanotaan, että Elektra synnytti kaksi poikaa, Medonin ja Strofioksen, vaikka näistä kahdesta pojasta ei kerrota mitään, eikä Elektran kuolemasta ole tietoja.

Nerk Pirtz

Nerk Pirtz on intohimoinen kirjailija ja tutkija, joka on syvästi kiinnostunut kreikkalaisesta mytologiasta. Ateenassa Kreikassa syntyneen ja varttuneen Nerkin lapsuus oli täynnä tarinoita jumalista, sankareista ja muinaisista legendoista. Näiden tarinoiden voima ja loisto kiehtoi Nerkiä nuoresta iästä lähtien, ja tämä innostus vahvistui vuosien saatossa.Suoritettuaan klassisen tutkimuksen tutkinnon Nerk omistautui tutkimaan kreikkalaisen mytologian syvyyksiä. Heidän kyltymätön uteliaisuutensa johti heidät lukemattomiin seikkailuihin muinaisten tekstien, arkeologisten kohteiden ja historiallisten asiakirjojen läpi. Nerk matkusti laajasti Kreikan halki ja uskalsi syrjäisiin kulmiin löytääkseen unohdettuja myyttejä ja kertomattomia tarinoita.Nerkin asiantuntemus ei rajoitu vain Kreikan panteoniin; he ovat myös kaivanneet kreikkalaisen mytologian ja muiden muinaisten sivilisaatioiden välisiä yhteyksiä. Heidän perusteellisen tutkimuksensa ja syvällisen tietämyksensä ovat antaneet heille ainutlaatuisen näkökulman aiheeseen, valaisemalla vähemmän tunnettuja näkökohtia ja tuonut uutta valoa tunnettuihin tarinoihin.Kokeneena kirjailijana Nerk Pirtz pyrkii jakamaan syvän ymmärryksensä ja rakkautensa kreikkalaista mytologiaa kohtaan maailmanlaajuisen yleisön kanssa. He uskovat, että nämä muinaiset tarinat eivät ole pelkkää kansanperinnettä, vaan ajattomia kertomuksia, jotka heijastavat ihmiskunnan ikuisia kamppailuja, haluja ja unelmia. Wiki Greek Mythology -bloginsa kautta Nerk pyrkii kuromaan umpeen kuilunmuinaisen maailman ja nykyajan lukijan välillä, jolloin myyttiset maailmot ovat kaikkien ulottuvilla.Nerk Pirtz ei ole vain tuottelias kirjailija, vaan myös vangitseva tarinankertoja. Heidän kertomuksensa ovat yksityiskohtaisia ​​ja tuovat jumalat, jumalattaret ja sankarit elävästi henkiin. Jokaisella artikkelilla Nerk kutsuu lukijat poikkeukselliselle matkalle, jolloin he voivat uppoutua kreikkalaisen mytologian lumoavaan maailmaan.Nerk Pirtzin blogi, Wiki Greek Mythology, toimii arvokkaana resurssina tutkijoille, opiskelijoille ja harrastajille tarjoten kattavan ja luotettavan oppaan kreikkalaisten jumalien kiehtovaan maailmaan. Blogin lisäksi Nerk on kirjoittanut myös useita kirjoja, jotka ovat jakaneet asiantuntemustaan ​​ja intohimoaan painetussa muodossa. Olipa kyse kirjoittamisesta tai puhumisesta, Nerk jatkaa yleisön inspiroimista, kouluttamista ja vangitsemista vertaansa vailla olevalla kreikkalaisen mytologian tuntemuksella.