Sisällysluettelo
KREIKKALAISESSA MYTOLOGIASSA ESIINTYVÄ CERYNEIALAINEN TAKAMIES
Kreikkalaisen mytologian tarinoissa ihminen ja jumaluus eivät olleet yksin, sillä maailmassa sanottiin asuneen myös monia myyttisiä eläimiä ja hirviöitä.
Monet pedoista ja hirviöistä, kuten sfinksi ja kimeera, ovat kuuluisia, erityisesti koska kuuluisat sankarit, Oidipus ja Bellerofon, kohtasivat ne. Jotkut ovat kuitenkin vähemmän tunnettuja, kuten Keryneläinen hindu, mikä on erikoista, sillä Keryneläisen hindun kohtasi Kreikan tunnetuin sankari, Herakles.
Ceryneian takapuoli
Ceryneian Hind oli peura, jonka sanottiin asuvan Ceryneian alueella Peloponnesoksella; Ceryneia oli yksi niemimaan vanhimmista kaupungeista. Ceryneian Hind ei kuitenkaan ollut mikään tavallinen peura, sillä ensinnäkin se oli kooltaan ja kasvultaan valtava, ja sitä verrattiin usein suuriin sonniin.
Ceryneian Hindin sarvien sanotaan olleen kullasta, kun taas eläimen sorkat olivat pronssia.
Katso myös: Charites kreikkalaisessa mytologiassaKoostaan huolimatta Ceryneian Hindin sanottiin olevan myös erittäin nopea, niin nopea, että sen sanottiin pystyneen juoksemaan nuolen edellä.
Ceryneian Hind ja Artemis
Toisin kuin monien kreikkalaisen mytologian myyttisten olentojen kohdalla, Ceryneian Hindin syntyperää ei mainita, mutta sen saapumisesta Ceryneian alueelle kerrotaan tarina. Tämä tarina alkaa Pleiad Nymfi Taygeten, kuten hänen kuuden sisarensa, Taygeten oli vaikea säilyttää hyveellisyytensä koskemattomana. Eräänä päivänä, kun Zeus jahtasi Taygetea, Taygete pyysi jumalatar Artemista suojelemaan häntä. Artemis muutti Taygeten eläimeksi, jotkut sanovat peuraksi ja jotkut lehmäksi, hämmentääkseen Zeusta. Huijaus onnistui, ja kiitokseksi Taygete lahjoitti Artemikselle viisi peuraa, jotka sittemmin löytyivät Olympos-vuoren talleista monien jumalan hevosten ohella. Vaihtoehtoisesti Artemis yksinkertaisesti vangitsi viisi peuraa metsästysmatkallaan. Artemis käytti neljää peuraa vetämään vaunujaan, mistä syystä ne tunnettiin nimellä Elaphoi Khrysokeroi. Viides peura onnistui kuitenkin pakenemaan tallista ja juoksi Ceryneiaan, mutta Artemis ei yrittänyt ottaa eläintä takaisin, ja myyttinen eläin pysyi kreikkalaiselle jumalattarelle pyhänä. Katso myös: Potamoi Achelous kreikkalaisessa mytologiassa |
Herakleen kolmas työ
Keryneläinen peura tulee tunnetuksi Herakleen tehtävien vuoksi, sillä peuran pyydystäminen oli asetettu kolmanneksi hänen tehtäväkseen.
Herakles oli jo selvinnyt oletettavasti tappavista kohtaamisista Nemean leijonan ja Lernaean hydran kanssa, mikä oli suuri pettymys Kuningas Eurystheus Eurystheus asetti Herakleen kolmannen mahdottoman tehtävän, Kerynian Hindin vangitsemisen.
Nyt oli mahdollista, että Ceryneian hindu voisi aiheuttaa vahinkoa kultaisilla sarvillaan, mutta jos Herakles saisi hindun kiinni, se herättäisi Artemiksen vihan.
Ceryneian Hindin vangitseminen
Herakles ei ollut lannistunut edessä olevasta metsästyksestä, ja hän lähti kuningas Eurystheuksen hovista. Keryneläinen hindu osoittautui tosiaan joko paikallistettavaksi tai vangittavaksi, mutta sen kiinniottaminen ei ollut helppoa, sillä heti kun keryneläinen hindu sai Herakleen näkyviinsä, se pakeni. Herakles lähti tietenkin takaa-ajoon. Jotkut antiikin kirjoittajat kertoivat Herakleen jahdanneen keryneläistä Hindiä kokonaisen vuoden ajan, sillä vaikka Herakleen nopeus ei ehkä ollutkaan yhtä suuri kuin rakkaalla, kreikkalaisella sankarilla oli kestävyyttä. |
Lopulta, kun Ceryneian Hindin kestävyys hiipui, Herakles lähestyi Artemisium-vuoren juurella, joka on vuori Arkadian ja Argoliksen rajalla. Ceryneian Hind alkoi kahlata Ladon-jokea, ja kun sen vauhti hidastui, Herakles lähestyi nuolirivissä.
Työvoiman tarkoituksena oli kuitenkin vangita keryneläinen hindu, ei vahingoittaa sitä, ja niinpä Herakles tähtäsi nuolensa eläimen jalkojen väliin, jolloin se kompastui. Ennen kuin keryneläinen hindu ehti nousta jaloilleen, Herakles onnistui tarttumaan siihen. Herakles sitoi sitten onnistuneesti peuran jalat yhteen, jolloin se pysähtyi, ennen kuin hän nosti keryneläisen hindun hartioidensa yli.
Tämän jälkeen Herakles lähti palaamaan Tirynsiin.
Artemiksen viha
Herakles ei kuitenkaan ollut päässyt pitkälle, kun hänen tiensä tukki vihainen Artemis, joka oli veljensä Apollon seurassa. Herakles ei ollut tunnettu nöyryydestään, varsinkaan kuolevaisten kanssa toimiessaan, mutta voimakkaat olympialaiset jumalat olivat ehkä eri asia, sillä Herakles pyysi välittömästi Artemista antamaan hänelle anteeksi tekonsa. Herakles selitti, miksi hänen oli täytynyt vangita Artemikselle pyhä eläin. Herakleen anomus oli niin kaunopuheinen, että Artemis todellakin antoi hänelle anteeksi sen, että hän oli sitonut Ceryneian Hindin, vaikka Artemis pakotti Herakleen lupaamaan, että hän vapauttaa eläimen heti, kun hänen työnsä on valmis. |  Apollo ja Artemis - Gavin Hamilton (1723-1798) - PD-art-100 |
Ceryneian Hindin vapauttaminen
Herakleen palattua Tirynsiin Eurystheus oli harmissaan nähdessään, että Herakles oli onnistunut vangitsemaan Kerynesin hindun, eikä Artemis ollut vahingoittanut häntä prosessin aikana, mutta päästyään harmissaan Eurystheus pyrki nyt lisäämään Kerynesin hindun eläintarhaansa.
Herakles oli nyt pulman edessä, sillä hän ei voinut rikkoa lupaustaan Artemikselle, ja niinpä Herakles keksi suunnitelman, jolla hän voisi pitää lupauksensa, mutta ilman, että häntä itseään syytettäisiin siitä.
Herakles sai kuningas Eurystheuksen vakuuttuneeksi siitä, että hänen olisi henkilökohtaisesti otettava Cerynneian hindu haltuunsa. Kun Tirynsin kuningas meni tarttumaan hindua pitelevään köyteen, Herakles itse vapautti oman otteensa. Nopeasti kuin salama, peura hyppäsi pois ja juoksi vapaana takaisin Cerynneiaan. Se, että Eurystheus oli niin lähellä hindua, kun se karkasi, mahdollisti sen, että Herakles välttyi syytökseltäsen pakeneminen.
Takaisin Ceryneainissa hindu vältti kaikki myöhemmät yritykset vangita se, ja se, että Artemiksen vaunuja vetäneet hindut olivat kuolemattomia, antoi aihetta olettaa, että Ceryneainin hindu kulkee edelleen vapaana Kreikassa.