Andromache kreikkalaisessa mytologiassa

Nerk Pirtz 04-08-2023
Nerk Pirtz

ANDROMACHE KREIKKALAISESSA MYTOLOGIASSA

Andromache oli yksi kreikkalaisen mytologian kuuluisimmista naispuolisista kuolevaisista. Andromache esiintyi Troijan sodassa ja sen jälkeen, ja vaikka hän oli avioliiton kautta troijalainen, kreikkalaiset pitivät häntä naisellisuuden ruumiillistumana.

Andromache Eetionin tytär

Andromache syntyi Theben kaupungissa Kilikian alueella Kaakkois-Troadissa. Sitä kaupunkia hallitsi kuningas Eetion, vaikka se olikin Troijalle alisteinen kaupunki; kuningas Eetion sattui olemaan myös Andromachen isä.

Andromachen äitiä ei ole nimetty, mutta Andromachella sanotaan olleen seitsemän tai kahdeksan veljeä.

Andromachen perheen kuolema

Andromachesta kasvoi yksi kauneimmista naisista, ja kuten hänen kauneutensa ja asemansa edellyttivät, Andromache meni naimisiin Hektorin kanssa, joka oli Hektorin poika. Kuningas Priamos Andromache jättäisi siis Theben ja perustaisi uuden kodin Troijaan.

Akhilleus ryösti Theben Troijan sodan aikana, ja Andromachen isä, kuningas Eetion ja seitsemän hänen veljistään kuolivat taisteluissa.

Kuoltuaan Akhilleus kunnioitti kuningas Eetionia, sillä Andromachen isä sai maata hautaustulella haarniskassaan.

Katso myös: Deifobos kreikkalaisessa mytologiassa

Yksi Andromachen veljistä, Podes, pääsi ehkä pakenemaan Theben ryöstöstä, mutta hän kuoli myöhemmin Theben sotilaiden käsissä. Menelaos Troijan sodan aikana.

Myös Andromachen äiti joutui Akhilleuksen vangiksi, mutta hänet saatiin myöhemmin lunnaiksi, ja äiti ja tytär tapasivat myöhemmin Troijassa. Andromachen äiti kuoli ennen sodan loppua sairauden vuoksi.

Theben ryöstö on nykyään tunnetumpi, sillä Akhilleus vei sieltä Chryseiksen, naisen, joka aiheutti erimielisyyksiä Akhilleuksen ja Agamemnonin välille.

Andromache Hektorin vaimo ja Astyanaxin äiti

Andromachea verrattiin usein Menelaoksen vaimoon Helenaan, ja vaikka Helenaa kuvailtiin kauniimmaksi, Andromachen ominaisuudet varmistavat, että Hektorin vaimoa pidettiin Helenaa parempana.

Andromachen kuvailtiin olevan rakastava, uskollinen ja tottelevainen, kaikki antiikin kreikkalaisten mielestä täydellisen vaimon ominaisuuksia.

Jos rauha olisi vallinnut, Andromachesta olisi tullut Troijan kuningatar, ja Andromache teki "velvollisuutensa" hankkimalla Hektorille perillisen, sillä hän synnytti Astyanaxin.

Katso myös: Iolaus kreikkalaisessa mytologiassa
Hektor ja Andromache - Giovanni Antonio Pellegrini (1675-1741) - PD-art-100

Andromache jää leskeksi

Rauha ei tietenkään vallinnut, ja pian akaalaiset joukot olivat Troijassa, ja vaikka Hektor syytti veljeään Pariisi Troijan koettelemuksista ja vastoinkäymisistä Andromache syytti Helenaa.

Troijan sodan aikana Andromache toimi täydellisesti Hektorin vaimon roolissa, tuki häntä ja antoi jopa sotilaallisia neuvoja. Andromache varmisti kuitenkin myös, ettei Hektor koskaan unohtanut velvollisuuttaan aviomiehenä ja isänä.

Hektorin oma velvollisuudentunto Troijan puolustajana näyttäisi lopulta siltä, että hän joutuisi kerran liian usein kohtaamaan akhaialaisten joukot, ja kreikkalainen sankari Akilles löisi Priamoksen pojan maahan.

Näin Andromache joutui leskeksi.

Andromache sureva Hektor - Petr Sokolov (1787-1848) - PD-art-100

Andromache ja Troijan kukistuminen

Miehensä menettämistä seuraisi pian hänen kaupunkinsa menetys, sillä Troija kaatuisi pian hyökkäävien akhaialaisten joukkojen käsiin.

Vain harvat miehet selvisivät Troijan ryöstöstä, mutta suurin osa naisista selvisi, ja Andromache ja Astyanax joutuivat kreikkalaisten vangeiksi.

Kreikkalaiset pelkäsivät jättää Hektorin pojan eloon, sillä kostonhimoinen poika saattoi palata kummittelemaan tulevina vuosina. Niinpä päätettiin, että Andromachen ja Hektorin poika tapettaisiin, ja lapsi heitettiin näin Troijan muureilta.

Se, kuka tappoi Astyanaxin, riippuu siitä, mitä lähdettä tarkastellaan, sillä jotkut nimeävät murhaajaksi Agamemnonin sanansaattajan Talthybioksen, kun taas toiset nimeävät murhaajaksi Odysseuksen tai Neoptolemoksen.

Tämän jälkeen Troijan naiset annettiin akaalaisten joukkojen merkittäville sankareille, ja kun Agamemnon otti Kassandran jalkavaimokseen, Andromache annettiin Akilleksen pojalle Neoptolemokselle.

Ainoa pieni lohdullinen asia Andromachelle oli se, ettei hän ollut Neoptolemoksen seurueessa yksin, sillä paikalla oli myös Helenus, Andromachen entinen lanko.

Vangittu Andromache - Sir Frederic Lord Leighton (1830-1896) - PD-art-100

Andromache jälleen äiti

Andromachen elämä Troijan kukistumisen jälkeen on pohjana näytelmälle, jonka otsikko on seuraava Andromache ja Troijasta lähdettyään Neoptolemos asettui Andromache mukanaan Epeirokseen, valloitti Molossian kansan ja tuli sen kuninkaaksi.

Neoptolemos nai sitten Hermione , Menelaoksen ja Helenan tyttären, jonka ajatuksena oli perustaa mahtava dynastia. Ongelmia syntyi kuitenkin, kun kävi ilmi, ettei Hermione voinut synnyttää lapsia; tilanne paheni, kun Andromache synnytti Neoptolemokselle kolme poikaa. Nämä Andromachen pojat olivat Molossus, Pielus ja Pergamus.

Andromache ja Neoptolemus - Pierre-Narcisse Guérin (1774-1833) - PD-art-100

Andromache Uhanalainen

Hermione alkoi juonitella Andromachea vastaan, koska hän oli kateellinen jalkavaimosta ja pelkäsi myös, että Andromache oli loitsinut hänet varmistaakseen, ettei hän voisi synnyttää. Juonittelu näytti toteutuvan, sillä kun Neoptolemus oli poissa Delfoissa ja Hermionen isä Menelaos vieraili tyttärensä luona, Hermione päätti tappaa Andromachen.

Andromache tiesi, että jokin oli pielessä, ja kun Andromache otti turvapaikan Thetiksen pyhäkössä, hän rukoili Thetistä. Nereid ja toivoi, että Neoptolemos palaisi ennen kuin olisi liian myöhäistä.

Menelaos ei halunnut ottaa sitä riskiä, että Andromache poistettaisiin väkisin hänen turvapaikastaan, vaan uhkasi sen sijaan tappaa Andromachen pojan Molossoksen, ellei Andromache tulisi itse ulos.

Andromache tietenkin jätti turvapaikkansa, ja Menelaos ilmoitti aikovansa tappaa hänet, vaikka hänen tekonsa eivät välttämättä pelastaneet Molossusta, sillä Hermione oli päättämässä hänen kohtalostaan.

Andromache ja Molossos kuitenkin pelastuisivat, sillä juuri sillä hetkellä Epirukseen saapui Peleus; vaikka hän oli jo vanha, Peleus oli merkittävä sankari, Thetiksen aviomies ja Molossoksen isoisoisoisä.

Menelaoksen käsi pysähtyi, mutta pian saapui uutinen, että Neoptolemos ei koskaan palaisi Andromachen luo, sillä Agamemnonin poika Orestes oli tappanut hänet. Perverssi kyllä, tämä teko vähensi Andromachen uhkaa, sillä Hermione jättäisi Epiruksen ja menisi naimisiin Orestesin kanssa.

Helenus ja Andromache

Helenus seuraisi Neoptolemusta Epeirosin kuninkaana, joten troijalainen oli nyt akaalaisen kuningaskunnan kuningas. Helenus tekisi Andromachesta uuden vaimonsa, joten Andromache oli nyt kuningatar, mikä Hektorin kuoleman jälkeen olisi tuntunut mahdottomalta.

Andromache synnytti viidennen poikansa, Kestrinuksen, ja Helenos ja Andromache hallitsivat Epirosta monta vuotta. Andromache oli siis ensimmäistä kertaa moneen vuoteen tyytyväinen.

Andromachen kuolema

Kaikki hyvä päättyy kuitenkin joskus, ja Helenus kuoli lopulta, ja Epeirosin valtakunta siirtyi Andromachen pojalle, Molossukselle, joka oli Neoptolemuksen poika. Pieluksesta ei kerrota mitään, mutta Cestrinus auttoi velipuoltaan laajentamalla Epeirosin aluetta.

Andromache ei kuitenkaan jäänyt Epeirokseen, sillä hänen sanotaan seuranneen poikaansa Pergamusta tämän matkoilla Vähän-Aasiassa.

Saapuessaan Teutranian valtakuntaan Pergamus tappoi Ariuksen taistelussa ja otti valtakunnan omakseen, ja valtakunnan pääkaupunki nimettiin uudelleen Pergamoniksi.

Silloin sanottiin, että Andromache kuolisi vanhuuteen Pergamonissa.

Lisälukemista

Nerk Pirtz

Nerk Pirtz on intohimoinen kirjailija ja tutkija, joka on syvästi kiinnostunut kreikkalaisesta mytologiasta. Ateenassa Kreikassa syntyneen ja varttuneen Nerkin lapsuus oli täynnä tarinoita jumalista, sankareista ja muinaisista legendoista. Näiden tarinoiden voima ja loisto kiehtoi Nerkiä nuoresta iästä lähtien, ja tämä innostus vahvistui vuosien saatossa.Suoritettuaan klassisen tutkimuksen tutkinnon Nerk omistautui tutkimaan kreikkalaisen mytologian syvyyksiä. Heidän kyltymätön uteliaisuutensa johti heidät lukemattomiin seikkailuihin muinaisten tekstien, arkeologisten kohteiden ja historiallisten asiakirjojen läpi. Nerk matkusti laajasti Kreikan halki ja uskalsi syrjäisiin kulmiin löytääkseen unohdettuja myyttejä ja kertomattomia tarinoita.Nerkin asiantuntemus ei rajoitu vain Kreikan panteoniin; he ovat myös kaivanneet kreikkalaisen mytologian ja muiden muinaisten sivilisaatioiden välisiä yhteyksiä. Heidän perusteellisen tutkimuksensa ja syvällisen tietämyksensä ovat antaneet heille ainutlaatuisen näkökulman aiheeseen, valaisemalla vähemmän tunnettuja näkökohtia ja tuonut uutta valoa tunnettuihin tarinoihin.Kokeneena kirjailijana Nerk Pirtz pyrkii jakamaan syvän ymmärryksensä ja rakkautensa kreikkalaista mytologiaa kohtaan maailmanlaajuisen yleisön kanssa. He uskovat, että nämä muinaiset tarinat eivät ole pelkkää kansanperinnettä, vaan ajattomia kertomuksia, jotka heijastavat ihmiskunnan ikuisia kamppailuja, haluja ja unelmia. Wiki Greek Mythology -bloginsa kautta Nerk pyrkii kuromaan umpeen kuilunmuinaisen maailman ja nykyajan lukijan välillä, jolloin myyttiset maailmot ovat kaikkien ulottuvilla.Nerk Pirtz ei ole vain tuottelias kirjailija, vaan myös vangitseva tarinankertoja. Heidän kertomuksensa ovat yksityiskohtaisia ​​ja tuovat jumalat, jumalattaret ja sankarit elävästi henkiin. Jokaisella artikkelilla Nerk kutsuu lukijat poikkeukselliselle matkalle, jolloin he voivat uppoutua kreikkalaisen mytologian lumoavaan maailmaan.Nerk Pirtzin blogi, Wiki Greek Mythology, toimii arvokkaana resurssina tutkijoille, opiskelijoille ja harrastajille tarjoten kattavan ja luotettavan oppaan kreikkalaisten jumalien kiehtovaan maailmaan. Blogin lisäksi Nerk on kirjoittanut myös useita kirjoja, jotka ovat jakaneet asiantuntemustaan ​​ja intohimoaan painetussa muodossa. Olipa kyse kirjoittamisesta tai puhumisesta, Nerk jatkaa yleisön inspiroimista, kouluttamista ja vangitsemista vertaansa vailla olevalla kreikkalaisen mytologian tuntemuksella.