Sisällysluettelo
HELENUS KREIKKALAISESSA MYTOLOGIASSA
Troijan sodan tarina on periytynyt vuosituhansien ajan, ja nykyään sotaan liittyvät nimet, kuten Akhilleus, Odysseus ja Agamemnon, ovat välittömästi tunnistettavissa.
Katso myös: Automaatit kreikkalaisessa mytologiassaYleensä hyökkäävien akaalaisten eli kreikkalaisten sankareiden nimet tunnetaan paremmin kuin puolustajien, mutta Troijan muureja puolustaneiden sankareiden joukossa olivat muun muassa Hektor, Aineas ja Helenus.
Helenus Priamoksen poika
Helenus oli kotoisin Troijasta, hän oli itse asiassa Troijan prinssi, sillä Helenus oli kuningas Priamoksen ja Priamoksen suosikkivaimon Hekabeen poika. Nyt, Kuningas Priamos oli monta lasta, mutta Helenuksen täyssisarusten joukossa olivat Hector, Paris ja Cassandra, ja itse asiassa Helenus nimettiin Cassandran kaksoseksi.
Näistä Priamoksen lapsista Hektor oli tunnettu taistelutaidoistaan, Paris oli alun perin tunnettu terveestä arvostelukyvystään, ja Kassandra tunnettiin profeetallisesta kyvystään, ja kaksosensa Helenuksen tavoin hän oli erinomainen ennustamisen taidossa.
Kassandra oli aina oikeassa ennustuksissaan, mutta kuningas Priamoksen tytär oli kirottu olemaan uskomatta, mutta Helenuksen sanoja kuunneltiin.
Helenus näkijä
Helenuksen profeetallisista kyvyistä kerrotaan erilaisia tarinoita. Yleisin tarina kertoo, että Helenusta yksinkertaisesti opetti, joko Cassandra , joka oli saanut lahjansa Apollolta tai nimeämättömältä traakialaiselta näkijältä. Vaihtoehtoisesti Helenuksen lahja oli peräisin jumalilta, sillä lapsena Helenus on saattanut nukkua Apollon temppelissä, ja yön aikana Helenuksen korvien sanotaan nuolleen käärmeitä. Tämä tapa saada profeetallinen kyky oli suhteellisen yleinen tapa kreikkalaisessa mytologiassa. Katso myös: Adonis kreikkalaisessa mytologiassa |
Helenus taistelija
Helenus oli kuitenkin enemmän kuin pelkkä näkijä, sillä hän oli troijalaisista fiksuin, ja hän oli myös viisas neuvonantaja, johon Hektor luotti ohjaamaan häntä Troijan sodan edetessä.
Helenus oli kuitenkin muutakin kuin pelkkä älykkö, sillä hän tarttui myös aseisiin puolustaakseen Troijaa, ja hänet tavattiin usein taistelemassa veljiensä rinnalla, Hector ja Deiphonus. Ilias Helenuksen kerrotaan tappaneen kreikkalaisen sankarin Deipyruksen, ennen kuin Menelaos haavoittaa häntä itseään.
Helenus lähtee Troijasta
Helenusta ei kuitenkaan nykyään muisteta ensisijaisesti Troijan puolustajana, sillä Troijan sodan loppupuolella Helenus ei ole Troijassa vaan akaalaisten leirissä.
Helenus on lähtenyt Troijasta omasta vapaasta tahdostaan, joskin lähteiden mukaan hänen lähtönsä syy vaihtelee. Helenus on saattanut yksinkertaisesti nähdä tulevaisuuden, jossa Troija on raunioina, ja on päättänyt pelastaa itsensä.
Vaihtoehtoisesti kuningas Priamoksen lasten välillä on voinut olla erimielisyyttä, sillä jotkut kertovat Helenuksen kauhistuneen kuningas Priamoksen suunnitelmista. Pariisi tahrata Akhilleuksen ruumis, tai vaihtoehtoisesti Helenus on vihainen siitä, ettei hän saa naida Helenaa Pariisin kuoleman jälkeen, sillä Helena on luvattu Deifobokselle.
Helenus ei lähtenyt Troijasta akaalaisten leiriin, sillä Priamoksen poika oli päättänyt perustaa itselleen uuden kodin Ida-vuorelle.
Helenuksen ennustukset
Akaalaiset tutkivat kuitenkin jatkuvasti Troijan ympärillä olevaa maata, ja Idan vuorella Diomedes ja Odysseus löysivät Helenuksen. Kaksikko tunnisti Helenuksen, ja sen seurauksena Helenus vietiin takaisin Troijaan ja kaupungin muurien ulkopuolella olevaan akaalaisten leiriin. Helenos osoittautui Agamemnonille erittäin hyödylliseksi vangiksi, sillä troijalainen näkijä pystyi täydentämään Kalchaksen ennustuksia siitä, miten Troija voisi kaatua akealaisten käsiin. Yksi vaatimus oli, että Pelopsin norsunluun olkaluun oli oltava akaalaisten leirissä (vaikkei sitä itse asiassa koskaan saapunutkaan); toinen vaatimus oli se, että Akilleksen pojan Neoptolemoksen oli taisteltava Troijassa; lisäksi vaadittiin, että Philoctetes on lähdettävä taistelukentälle, vaikka Kalchas oli jo ennustanut, että hänen jousiaan ja nuoliaan tarvittaisiin. Tärkeintä oli kuitenkin, että Helenus julisti, ettei Troija kaatuisi, ellei Palladium, Pallaksen puinen patsas, poistuisi kaupungista, joten Odysseus ja Diomedes saivat tehtäväkseen varastaa sen. Troijan kukistuminenJotkut kirjoittajat kertovat myös, miten Helenus keksi Troijan hevosen idean Troijan sodan lopettamiseksi, vaikka yleensä puuhevosen idean katsotaan olleen Odysseuksen ansiota jumalattarelta Athenalta saamiensa ohjeiden mukaan. |
Troijan hevonen tuhosi lopulta Troijan, ja Helenus seurasi Troijan ryöstämistä.
Sodan päätyttyä aarteet ja sotapalkinnot jaettiin eloonjääneiden akaalaisten sankareiden kesken, ja jotkut kertovat, että Agamemnon oli anteliaalla tuulella ja antoi Helenokselle osuuden Troijan aarteista sekä hänen vapautensa.
Helenus saattoi vain seurata, kun Troijan naiset jaettiin akaalaisille, ja hänen äitinsä Hekabe annettiin Odysseukselle, hänen sisarensa Kassandra Agamemnonille ja hänen entinen kälynsä Andromache Neoptolemukselle.
Helenuksesta tulee kuningasVapaasti halutessaan Helenus liittyi Neoptolemoksen seurueeseen ja matkusti Akhilleuksen pojan kanssa Epirukseen. Epeirossa Neoptolemos loi itselleen uuden valtakunnan, ja vaikka hän oli lapseton avioliittonsa vuoksi. Hermione , Neoptolemos sai Andromachelta kolme poikaa, Molossuksen, Pergamuksen ja Pieluksen. Helenos sai suuren suosion Neoptolemoksen keskuudessa, ja hän toimi uuden kuninkaan neuvonantajana. Helenos palkittiin jälleen, sillä Neoptolemoksen äidistä Deidamiasta tuli Helenoksen uusi vaimo. Helenus luotti häneen niin paljon, että kun Neoptolemos oli poissa valtakunnastaan, näkijä sai tehtäväkseen huolehtia hänestä. Yhden poissaolon aikana Orestes kuitenkin tappoi Neoptolemoksen, ja niin Epiruksen kuningaskunta jäi ilman kuningasta. Lopulta päätettiin, että valtakunta jaettaisiin kahtia, ja Molossus hallitsisi toista puoliskoa ja Helenos toista. Näin troijalaisesta prinssistä oli tullut kreikkalainen kuningas. |
Helenus Aeneiksessa
Helenuksen valtakunnan keskus oli Buhrotumin kaupunki (nykyisessä Albaniassa), ja Helenus teki entisestä kälystään Andromachesta uuden kuningattarensa. Andromache synnytti Helenukselle pojan, Cestrinuksen, josta tuli myöhemmin Cestrinukseksi kutsutun alueen kuningas.
Helenus esiintyi lyhyesti Aeneaksen seikkailuissa, sillä troijalainen sankari vieraili Helenuksen hovissa matkatessaan antiikin maailmassa. Helenus pystyi antamaan Aeneakselle paljon tietoa tulevasta, muun muassa Rooman perustamisesta, ja Helenus antoi hänelle paljon aarteita, jotka auttoivat häntä tulevassa tehtävässä.
Helenuksen kuolemasta ei kerrota mitään, vaikka Helenuksen valtakunnan valtaistuimelle nousi Molossus eikä Cestrinus.
Myöhempinä aikoina kerrottiin myös, että Helenusta ei haudattu valtakuntaansa, vaan hänet haudattiin Argokseen.