Sisällysluettelo
HERAKLEEN SYNTYMÄ KREIKKALAISESSA MYTOLOGIASSA
Herakles, tai Hercules, kuten hänet myös tunnetaan, on tunnetuin kaikista kreikkalaisista sankareista legendaarisine urakkatöineen ja monine muine seikkailuineen. Kreikkalaisessa mytologiassa on myös kuuluisa tarina Herakleen syntymästä, ja se onkin tarina, joka on myös Linnunradan luomiskertomus.
Herakles Perseidien
Herakles syntyisi toisen kuuluisan kreikkalaisen sankarin, Meduusan surmaajan Perseuksen, sukuun.
Perseus menisi naimisiin Andromeda Perseuksesta ja Andromedasta tuli seitsemän pojan, Perseksen, Elektryonin, Alkaeuksen, Stheneloksen, Heleuksen ja Mestorin, sekä kahden tyttären, Autochtén ja Gorgophonen, vanhemmat.
Herakleen syntymäkertomuksessa tärkeitä henkilöitä ovat Elektryon, Alkaeus ja Sthenelos.
Alcmene ja Amphitryon karkotetaan maanpakoon.
Elektryon seurasi isäänsä Perseusta Mykeneen kuninkaana, ja hänestä tuli Alkmenen ja monien poikien isä, vaikka nämä pojat myöhemmin kuolivat sodassa kuningas Pterelaoksen poikien kanssa; ja Alkaeuksesta tuli Tirynsin kuningas, ja hänellä oli poika nimeltä Amphitryon . Amphitryon tuli Mykeneaan kosiskelemaan Alcmenea, mutta vaikka serkusten välillä oli sovittu avioliitosta, Amphitryon tappoi vahingossa tulevan appensa Elektryonin. |
Sthenelos käytti tätä tekosyynä kaapatakseen Mykenen valtaistuimen, ja hän karkotti myös Alkumeneen ja Amphitryonin, jotka sittemmin löysivät turvapaikan Thebasta.
Amphitryon ja Alcmene eivät kuitenkaan menneet naimisiin, sillä Alcmene ei halunnut mennä naimisiin ennen kuin hänen veljensä oli kostettu, ja niin Amphitryon lähti sotaan.
Zeus tulee Alcmeneen
Alcmene oli yksi aikakauden kaunottarista, ja se kauneus herätti pian Zeuksen ihmettelevän katseen. Amphitryon oli menestynyt sodassaan, mutta päivää ennen Amphitryonin paluuta takaisin Thebes Zeus muutti itsensä Amphitryonin täsmälliseksi kaksoisolennoksi, ja sodasta ja siihen liittyvästä saaliista tietoisena Zeus esitteli itsensä Alkumeneelle. Zeus huijasi Alcmenea täysin, ja niin Zeus ja Alcmene makasivat yhdessä, ja Alcmene tuli jumalalta raskaaksi. Katso myös: Kreikan mytologia A-Z ESeuraavana päivänä oikea Amphitryon tietenkin palasi, mutta palaava sankari oli enemmän kuin hieman järkyttynyt vain hieman lämpimästä vastaanotosta. Alcmene Alcmene oli tietenkin vakuuttunut siitä, että hän oli jo edellisenä päivänä toivottanut Amphitryonin tervetulleeksi, mutta Alcmene ja Amphitryon makasivat yhdessä, ja Alcmene tuli myös raskaaksi Amphitryonista. Amphitryon neuvotteli Delfoin oraakkelin kanssa siitä hämmentävästä tilanteesta, jossa hän oli, ja oraakkelin papitar Pythia kertoi Amphitryonille Zeuksen vierailusta Alkumeneen. |
Zeuksen julistus
Kun tuli aika Alcmene synnyttää pojalleen Zeus jumala julisti, että Perseuksen jälkeläisestä, joka syntyisi seuraavana päivänä, tulisi Mykeneen kuningas. Se oli hätiköity lupaus, jonka jotkut sanoivat Aten, kreikkalaisen sokean hulluuden jumalattaren, saaneen aikaan.
Zeus tarkoitti tietenkin, että tämä jälkeläinen olisi hänen poikansa, mutta siihen mennessä Perseuksen jälkeläisiä oli jo paljon, eikä Zeus myöskään ollut ajatellut vaimonsa Heran suuttumusta. Pojan syntyminen Alkumeneelle olisi todiste hänen miehensä uskottomuudesta, joten Hera päätti puuttua asiaan.
Herakleen syntymä viivästyy
Hera meni Amphitryonin taloon, jossa Alcmenen oli määrä synnyttää, mutta Hera määräsi Ilithyian, kreikkalaisen synnytyksen jumalattaren, istumaan ristissä, mikä lopulta esti Alcmenen synnytyksen. Hera lähti sitten Mykeneen, jossa vaimo of Kuningas Sthenelus , Nicippe, oli myös raskauden loppuvaiheessa, vaikka hänen oli määrä synnyttää vasta useiden viikkojen kuluttua. Hera sai kuitenkin Nicippen synnyttämään ennenaikaisesti, ja niinpä Zeus julisti Mykenen tulevan kuninkaan syntymäpäiväksi, Eurystheus syntyi. Jotkut sanovat, että Hera aikoi alun perin, ettei Alcmene koskaan synnyttäisi, mutta Ilithyia huijattiin hyppäämään ylös, irrottamaan jalkansa, ja niin Alcmene synnytti Zeuksen pojan, jota aluksi kutsuttiin Alcidesiksi (vaikka hänet myöhemmin nimettiin uudelleen Heraklesiksi, jotta hän voisi rauhoitella Zeuksen poikaa). Hera , sillä nimi tarkoittaa "Heran kunniaksi"), ja seuraavana päivänä Alkumene synnytti Amphitryonin pojan, Iphiklesin. | Herakleen syntymä - Jean Jacques Francois Le Barbier (1738-1826) - PD-art-100 |
Herakleen tuleva kuolemattomuus
Zeus ei voinut perua sanaansa, ja niinpä Mykeneen tulevaksi kuninkaaksi määrättiin Stheneloksen poika Eurystheus. Rauhoittaakseen vihaansa Zeus päätti kuitenkin rangaista Akea, ja niinpä jumalatar heitettiin pois Olympos-vuorelta, ja sen jälkeen hän siirtyi elämään ihmisten keskuuteen. Sitten Zeus juonitteli itse, ja hän neuvotteli oman vaimonsa kanssa saaden Heran suostumaan siihen, että jos Herakles suorittaisi menestyksekkäästi sarjan eeppisiä seikkailuja, hänestä tulisi yksi Olympos-vuoren kuolemattomista. |
Hera suostui, sillä se jätti hänelle runsaasti aikaa tappaa Zeuksen avioton poika.
Hylätyn Herakleen ja Linnunradan luominen
Hera ei kuitenkaan suoraan uhannut Herakleen henkeä, sillä Alcmene oli niin huolissaan Heran vihasta, että Herakleen oma äiti hylkäsi vastasyntyneen Herakleen tebanialaiselle pellolle olettaen, että hän kuolisi altistumiseen.
Kuten monet muutkin sankarit, Herakles ei kuitenkaan kuollut, sillä hänet pelastettiin, sillä hänen oma sisarpuolensa, jumalatar Athene, otti hänet tuolta tebanialaiselta kentältä ja vei lapsen mukanaan Olympos-vuorelle.
Katso myös: Medus kreikkalaisessa mytologiassaAthene päätti pitää hauskaa äitipuolensa Heran kanssa, ja niinpä Athene kertoi Heralle pelastaneensa "tuntemattoman" vauvan; Heran äidinvaistot alkoivat toimia, ja niinpä Hera otti vauvan imettääkseen häntä tietämättä, ketä hän imetti.
Herakles imi Heran nänniä niin kovaa, että jumalatar joutui työntämään vauvan pois, ja jumalattaren maito purkautui ja suihkusi taivaalle, jolloin syntyi Linnunrata.
Herakleus-vauva oli saanut jumalattarelta riittävästi ravintoa antaakseen hänelle voimaa ja voimaa, joka oli suurempi kuin kenenkään tavallisen kuolevaisen; ja Athene palauttaisi sitten velipuolensa Alkmenen ja Amphitryonin hoiviin.
Linnunradan synty - Peter Paul Rubens (1577-1640) - PD-art-100Herakles tappaa ensimmäiset hirviötMuutamaa kuukautta myöhemmin, kun Herakles oli vain kahdeksan kuukauden ikäinen, Hera teki ensimmäisen yrityksensä tappaa Zeuksen avioton poika. Hera lähetti kaksi tappavaa käärmettä Herakleen ja Ifikleen makuuhuoneeseen. Kun Ifikles näki käärmeet, hän huusi ja sai Herakleen ja Ifikleen hoitajana toimineen palvelijan juoksemaan paikalle. Hoitaja ei kuitenkaan joutunut vaaraan, sillä Herakleus-lapsi oli jo tappanut kaksi käärmettä kuristamalla yhden kumpaankin käteen. Amphitryon kutsuisi näkijää - Tiresias ja Thebanin näkijä julisti, että Herakles tappaisi vielä monta hirviötä elinaikanaan. | Herakles ja käärmeet - Niccolò dell' Abbate (1509-1571) - PD-art-100 |
Kesti vielä monta vuotta, ennen kuin Heraklesista tuli kuolematon, ja niinpä Hera yritti vielä monta kertaa tappaa miehensä pojan.