Daidalos kreikkalaisessa mytologiassa

Nerk Pirtz 04-08-2023
Nerk Pirtz

DAIDALOS KREIKKALAISESSA MYTOLOGIASSA

Daidaloksen hahmo esiintyy yhdessä kreikkalaisen mytologian kuuluisimmista tarinoista, sillä Daidalos oli se, joka valmisti pojalleen Ikarokselle ja itselleen siivet, jotta he pääsisivät pakoon vankeuttaan.

Daidalos oli mestarimies, keksijä ja arkkitehti, jonka kreikkalainen jumalatar Athene oli siunannut.

Ateenan Daidalos

Daidalos yhdistetään nykyään läheisimmin Kreetan saareen, jossa hän työskenteli kreetalaiselle kuningas Minokselle, mutta Ateenan merkityksen kasvaessa ateenalaiset kirjailijat ottivat Daidaloksen omakseen ja loivat tarinan Daidaloksen alkuperästä ja varhaisesta elämästä.

Niinpä Daidaloksen sanottiin olevan Ateenan aikaisempien kuninkaiden jälkeläinen... Erichthonius ja Erechtheus, joko hänen isänsä kautta, joka oli

saattoi olla Metion tai Eupalamas (Metionin poika), tai hänen äitinsä, jonka jotkut ovat nimenneet Meropeksi, Erechtheuksen tyttäreksi.

Athenen siunaama Daidalos

Athene oli Ateenan suojelija sekä eräänlainen Daidaloksen esi-isä, ja jumalatar siunasi hänen jälkeläisensä tavallista paremmilla taidoilla, ja aikuisikään mennessä Daidalos oli arvostettu arkkitehti ja kuvanveistäjä.

Daidaloksen patsaat olivat erityisen merkittäviä, sillä Daidaloksen sanottiin olleen ensimmäinen kuvanveistäjä, joka pystyi veistämään patsaita, joilla oli luonnolliset asennot. Myöhemmin sanottiin myös, että Daidalos pystyi rakentamaan patsaisiinsa mekanismeja, jotka mahdollistivat patsaiden liikkumisen, ja siten Daidalos oli ensimmäinen kuolevainen, joka pystyi rakentamaan automaatteja.

Daidaloksen rikokset

Daidalos alkoi opettaa muita käsityöläisiksi, mutta tämä johti hänen lankeemukseensa, sillä Daidaloksen sanottiin tappaneen yhden oppilaistaan. Murhattu oppilas nimettiin joko Daidaloksen veljenpojaksi Talokseksi tai Perdixiksi, joka saattoi olla Daidaloksen toinen veljenpoika. Daidaloksen sanottiin raivostuneen, kun hän näki, että hänen oma oppilaansa ylittäisi hänen omat taitonsa. Todellakin.sanottiin, että Perdic keksi sahan ja kompassin.

Niinpä Perdix eli Talos heitettiin katolta Akropolilla, mutta jos Perdix heitettiinkin, oppilas ei kuollut, sillä Athene muutti hänet partikseksi ennen kuin hän osui maahan.

Daidalos tuomittiin Areopagissa, kivisessä tuomioistuimessa, jossa tutkittiin henkirikoksia, ja rangaistukseksi Daidalos karkotettiin Ateenasta.

Daidalos kuningas Minoksen palveluksessa

Suuren matkan jälkeen Daidalos päätyi Kreetan saarelle, Minoksen valtakuntaan. Kuningas Minos tunnisti Daidaloksen taidot ja halusi käyttää niitä, joten Minos palkkasi ateenalaisen käsityöläisen välittömästi.

Daidalos työskenteli kovasti kuningas Minos ja palkkioksi, mukaan mukaan Bibliotheca , Minos antaa Daidalokselle vaimon, yhden palatsin orjatytöistä, Naucrateen. Naucrate synnyttäisi Daidalokselle pojan, jonka nimi oli Ikaros.

Daidaloksen teokset Kreetalla

Daidaloksen erikoistaitoja käytettiin pian ainutlaatuisen kappaleen valmistamiseen, sillä Daidaloksen oli tehtävä ontto lehmä. Tätä erikoisesinettä tarvitsi Pasiphae , Minoksen vaimo, sillä Kreetan kuningatar oli kirottu rakastumaan fyysisesti Kreetan härkään, Poseidonin upeaan valkoiseen härkään.

Tyydyttääkseen luonnottoman himonsa Pasiphaen olisi pitänyt antaa kreetalaisen härän paritella itsensä kanssa, ja siksi tarvittiin ontto lehmä.

Daidaloksen valmistama lehmä toimi vaaditulla tavalla, ja pian Pasiphae oli raskaana. Kreetalainen härkä ja synnyttäisi säädetyn ajan kuluttua pojan, Asterionin, joka oli puoliksi poika ja puoliksi härkä. Asterionista tulisi tietysti kuuluisa Minotauros.

Lapsena Asterion sai vapauden kuningas Minoksen palatsissa Knossoksessa, mutta kun hän kasvoi vanhemmaksi, hänestä tuli yhä villimpi ja raakalaismaisempi, ja hänen pitämisensä palatsin sisällä ei enää ollut turvallista.

Kuningas Minos käski Daidaloksen luoda Pasiphaen lapselle vankipaikan, ja niin Daidalos suunnitteli ja rakensi labyrintin Minoksen palatsin alle. Labyrintti oli sokkelo, jolla ei näyttänyt olevan alkua eikä loppua, ja se oli niin monimutkainen, että sen valmistuttua jopa Daidaloksella oli vaikeuksia päästä siitä ulos.

Labyrintin sisällä Minotaurusta ruokittiin labyrintin katossa olevien reikien kautta, ja yleisenä ravintona olivat ihmisuhrit, jotka olivat nuorukaisia ja neitoja, jotka Ateena tarjosi Ateenan uhreiksi; Ateena oli hävinnyt kuningas Minoksen armeijalle.

Daidalos auttaa Theseusta

Uhraukset jatkuivat useita vuosia, kunnes Ateenasta saapui viimeinen joukko nuorukaisia, joiden joukossa oli ateenalainen prinssi Theseus, ja kun Ariadne, kuningas Minoksen tytär, vakoili häntä hänen laskeutuessaan maihin, hän rakastui kreikkalaissankariin.

Theseus oli ottanut tavoitteekseen lopettaa Ateenan Kreetalle maksama vero, ja Ariadne päätti auttaa häntä tässä tehtävässä. Ariadne pyysi Daedaloksen apua, sillä muulla tavoin Theseus ei voisi kulkea labyrintissa turvallisesti. Daedalus antoi Ariadnelle kultaisen langan, ja sitomalla langan toisen pään sisäänkäyntiin Theseus pystyi palaamaan sisäänkäyntipisteeseensä, kun hän oli saanuttappoi Minotaurin onnistuneesti.

Theseus ja Ariadne lähtivät nopeasti Kreetalta Minotauroksen tappamisen jälkeen, mutta kuningas Minos tajusi, että parin oli täytynyt saada apua Daedalukselta, ja niinpä ennen kuin hän lähti Kreetalta tyttärensä perään, kuningas Minos lukitsi Daedaloksen ja Daedaloksen pojan, Icarus , tornissa, jonka oviaukossa on vartija, joka estää pakenemisen.

Daidaloksen ja Ikaroksen pakomatka

Mikään vankila ei kuitenkaan pitänyt Daidalosta pitkään, mutta Daidalos tajusi, että tornista pakeneminen olisi helppoa verrattuna itse Kreetalta lähtemiseen. Niinpä Daidalos keksi suunnitelman, jossa yhdistettiin pako tornista ja pako Kreetalta, ja Daidalos valmisti itselleen ja Ikarokselle siipiparit lintujen höyhenistä ja vahasta, ja pian isä ja poika olivat ensimmäiset ihmiset, jotka lähtivät lentoon.

Katso myös: Naiad Minthe kreikkalaisessa mytologiassa

Vastikään keksitty lentomenetelmä toimi hyvin, mutta Ikaros ei kuunnellut isänsä antamia viisauden sanoja, ja Ikaros nousi yhä korkeammalle taivaalle, ja Helioksen lähestyessä Ikaroksen siipiä koossa pitävä vaha suli. Siivettömänä Ikaros syöksyi mereen ja kuoli lähellä saarta, joka sittemmin nimettiin hänen kunniakseen Ikariaksi.

Katso myös: Tähtikuviot ja kreikkalainen mytologia Sivu 5

Daidalos ei kuitenkaan voinut surra poikaansa, ja niinpä mestarimies lensi eteenpäin ja otti mahdollisimman suuren etäisyyden Kreetasta.

Lopulta Daidalos laskeutui Sisilian saarelle, ja kiitokseksi pakenemisestaan Daidalos rakensi Apollo-jumalalle omistetun temppelin, ja juuri tähän temppeliin sijoitettiin käsityönä valmistetut siivet.

Daidalos Sisiliassa

Kuningas Minos palasi Kreetalle epäonnistuneen yrityksensä jälkeen tavoittaa Ariadne ja Theseus, mutta huomasi, että Daidalos oli paennut vankilastaan.

Taitavan käsityöläisen pako suututti kuningasta luultavasti enemmän kuin hänen oman tyttärensä petos, ja Minos halusi Daedaloksen jatkavan tavaroiden valmistamista hänelle.

Kuningas Minos purjehti jälleen kerran Kreetalta, ja pysähtyen jokaisessa suurimmassa kaupungissa Minos tarjosi palkkiota, ei Daidaloksen paluusta, vaan palkintona sille, joka pystyisi juoksuttamaan hienon langan spiraalimaisen simpukankuoren läpi. Kuningas Minos uskoi, että vain Daidalos pystyisi suoriutumaan tällaisesta tehtävästä, ja näin ollen, jos arvoitus ratkottaisiin, käsityöläisen läsnäolo paljastuisi.

Lopulta kuningas Minos saapui Sisilian saarelle, ja kuningas Kakalos, joka halusi vapauttaa Minoksen palkkiosta, esitti arvoituksen Daidalokselle.

Daidalos ratkaisi ongelman nopeasti, sitoi ohuen langan muurahaisen ympärille ja sai sitten hyvin sijoitetulla hunajalla ajatuksen liikkumaan simpukan läpi.

Kun Kakalos esitti kierteisen simpukankuoren Minokselle, hän paljasti tahtomattaan Daidaloksen läsnäolon hänen talossaan, ja Minos vaati välittömästi palvelijansa palauttamista.

Kun voimakas kreetalainen laivasto oli ankkuroitunut hänen valtakuntansa edustalle, Kakaloksella ei näyttänyt olevan muuta vaihtoehtoa kuin suostua kuningas Minoksen vaatimuksiin. Kuningas Kakaloksen tyttärillä oli kuitenkin toinen ajatus, sillä he eivät halunneet menettää miestä, joka oli tehnyt heille niin hienoja lahjoja. Niinpä kuningas Midaksen ollessa kylvyssä Kakaloksen tyttäret tappoivat kreetalaisen kuninkaan.

Kun kuningas Midas oli kuollut, Daidaloksen ei tarvinnut palata Kreetalle, ja yleisesti sanotaan, että hän eli elämänsä saarella luoden monia ihmeellisiä veistoksia ja arkkitehtonisia piirteitä sekä vieden muita esineitä kaikkialle antiikin maailmaan.

Nerk Pirtz

Nerk Pirtz on intohimoinen kirjailija ja tutkija, joka on syvästi kiinnostunut kreikkalaisesta mytologiasta. Ateenassa Kreikassa syntyneen ja varttuneen Nerkin lapsuus oli täynnä tarinoita jumalista, sankareista ja muinaisista legendoista. Näiden tarinoiden voima ja loisto kiehtoi Nerkiä nuoresta iästä lähtien, ja tämä innostus vahvistui vuosien saatossa.Suoritettuaan klassisen tutkimuksen tutkinnon Nerk omistautui tutkimaan kreikkalaisen mytologian syvyyksiä. Heidän kyltymätön uteliaisuutensa johti heidät lukemattomiin seikkailuihin muinaisten tekstien, arkeologisten kohteiden ja historiallisten asiakirjojen läpi. Nerk matkusti laajasti Kreikan halki ja uskalsi syrjäisiin kulmiin löytääkseen unohdettuja myyttejä ja kertomattomia tarinoita.Nerkin asiantuntemus ei rajoitu vain Kreikan panteoniin; he ovat myös kaivanneet kreikkalaisen mytologian ja muiden muinaisten sivilisaatioiden välisiä yhteyksiä. Heidän perusteellisen tutkimuksensa ja syvällisen tietämyksensä ovat antaneet heille ainutlaatuisen näkökulman aiheeseen, valaisemalla vähemmän tunnettuja näkökohtia ja tuonut uutta valoa tunnettuihin tarinoihin.Kokeneena kirjailijana Nerk Pirtz pyrkii jakamaan syvän ymmärryksensä ja rakkautensa kreikkalaista mytologiaa kohtaan maailmanlaajuisen yleisön kanssa. He uskovat, että nämä muinaiset tarinat eivät ole pelkkää kansanperinnettä, vaan ajattomia kertomuksia, jotka heijastavat ihmiskunnan ikuisia kamppailuja, haluja ja unelmia. Wiki Greek Mythology -bloginsa kautta Nerk pyrkii kuromaan umpeen kuilunmuinaisen maailman ja nykyajan lukijan välillä, jolloin myyttiset maailmot ovat kaikkien ulottuvilla.Nerk Pirtz ei ole vain tuottelias kirjailija, vaan myös vangitseva tarinankertoja. Heidän kertomuksensa ovat yksityiskohtaisia ​​ja tuovat jumalat, jumalattaret ja sankarit elävästi henkiin. Jokaisella artikkelilla Nerk kutsuu lukijat poikkeukselliselle matkalle, jolloin he voivat uppoutua kreikkalaisen mytologian lumoavaan maailmaan.Nerk Pirtzin blogi, Wiki Greek Mythology, toimii arvokkaana resurssina tutkijoille, opiskelijoille ja harrastajille tarjoten kattavan ja luotettavan oppaan kreikkalaisten jumalien kiehtovaan maailmaan. Blogin lisäksi Nerk on kirjoittanut myös useita kirjoja, jotka ovat jakaneet asiantuntemustaan ​​ja intohimoaan painetussa muodossa. Olipa kyse kirjoittamisesta tai puhumisesta, Nerk jatkaa yleisön inspiroimista, kouluttamista ja vangitsemista vertaansa vailla olevalla kreikkalaisen mytologian tuntemuksella.