Aigeus kreikkalaisessa mytologiassa

Nerk Pirtz 04-08-2023
Nerk Pirtz

AEGEUS KREIKKALAISESSA MYTOLOGIASSA

Aigeus oli kreikkalaisen mytologian kuuluisa kuningas, niin kuuluisa, että Egeanmeri nimettiin hänen mukaansa. Kreikkalaisessa mytologiassa Aigeus oli Ateenan kuningas ja myös sankari Theseuksen isä.

Aigeus Pandionin poika

Aigeus ei syntynyt Ateenassa vaan läheisessä Megaran kaupungissa, koska Aigeus oli Ateenan ja Megaran pojan poika. Pandion II .

Pandion II oli Ateenan kuningas, Kekrops II:n poika ja Erechtheuksen pojanpoika. Pandionin syrjäyttivät kuitenkin hänen serkkunsa, Metionin pojat, jotka nostivat valtaistuimelle isänsä, Erechtheuksen pojan.

Kuningas Pylas toivotti Pandionin tervetulleeksi Megaraan ja nai tyttärensä Pylian Pandionin kanssa. Pylas jätti myös Megaran valtaistuimen Pandionille, kun entinen kuningas lähti maanpakoon.

Pylia synnytti Pandionille neljä poikaa, joista vanhin oli Pallaksen kanssa syntynyt Aigeus, Nisus ja Lycus seuraavaksi.

Toisinaan sanotaan, että Aigeus ei ollut Pandionin sukua, vaan Pandion oli adoptoinut hänet, ja tässä tapauksessa Aigeuksen sanottiin yleensä olevan megarialaisen Scyriuksen poika.

Aigeus Ateenan kuningas

Kun Pandion kuoli, Aigeus ja hänen veljensä, jotka olivat nyt täysi-ikäisiä, päättivät saada takaisin syntymäoikeutensa ja hyökkäsivät Ateenaan. Pandionin pojat onnistuivat hyökkäyksessään, ja Metionin pojat joutuivat pakenemaan Attikasta.

Vanhimpana poikana Aigeus otti nyt haltuunsa Ateenan valtaistuimen, vaikka alueen hallinto oli tarkoitus jakaa neljän veljeksen kesken. Niinpä Nisoksesta tuli Megaran uusi kuningas, Lykoksen sanottiin hallinneen Euboeaa ja Pallaksesta tuli eteläisen alueen hallitsija.

Jossain vaiheessa Aigeuksen kuitenkin sanottiin vakiinnuttaneen oman valtansa, ottaneen Pallaksen vaikutuspiirin haltuunsa ja karkottaneen Lyykoksen Attikasta. Pallas ja hänen 50 poikaansa jäivät Ateenaan, mutta Lyykoksen sanottiin lähteneen Vähä-Aasiaan, jossa uusi maa, Lyykia, nimettiin hänen mukaansa.

Aigeus kaipaa poikaa

Ensimmäinen Aigeuksen kohtaama ongelma oli seuraajakysymys, sillä vaikka Aigeus nai ensin Hoplesin tyttären Metan ja sitten Rhexenorin tyttären Chalciopen, hän jäi lapsettomaksi.

Koska Aigeus pelkäsi, että jumalatar Afrodite oli jostain tuntemattomasta syystä kirottu hänet, hänen sanotaan ottaneen Afroditen palvonnan käyttöön Ateenassa, mutta silti hänelle ei syntynyt seuraajaa. Kuningas Aigeus pelkäsi nyt, että lapsettomuus oli merkki heikkoudesta ja että Pallas ja hänen poikansa saattaisivat syrjäyttää hänet väkisin.

Katso myös: Jumalatar Hebe kreikkalaisessa mytologiassa

Ratkaisua ongelmaansa etsiessään kuningas Aigeus kävi Delfoin oraakkelissa, mutta Pythian hänelle antamat sanat eivät lohduttaneet häntä, sillä papittaren lausumat sanat olivat: "Viinapullon pullisteleva suu, oi paras ihminen, löysää vasta, kun olet saavuttanut Ateenan korkeuden."

Aegeus ja Aethra

Aigeukselle nämä sanat olivat järjettömiä, ja selvyyttä etsiessään Aigeus meni Troezeniin, sillä siellä hallitsi viisas Aigeus. Kuningas Pittheus .

Pittheus ymmärsi ennustuksen, mutta ei selittänyt sitä Aigeukselle, vaan sen sijaan Pittheus juotti Aigeuksen humalaan ja pani hänet sitten makaamaan tyttärensä Aethran kanssa.

Sanottiin myös, että samana yönä, Aethra makasi myös Poseidonin kanssa.

Aigeus Theseuksen isä

Aigeus palasi Ateenaan, mutta käski Aethran kasvattaa poikansa, jos tämä oli raskaana, mutta ei kertonut hänelle, kuka hänen isänsä oli. Aigeus hautasi suuren kiven alle myös oman miekkansa, kilpensä ja sandaalinsa.

Aethralle kerrottiin, että kun poika, jos poika syntyisi, pystyisi itse liikuttamaan kiveä, hänelle kerrottaisiin kaikki, ja sitten häntä kehotettiin lähtemään Ateenaan.

Aethra oli tietysti raskaana, ja hän synnytti myöhemmin Aegeukselle pojan, jonka nimi oli Theseus, mutta Aegeus ei saanut tietää tästä vielä moneen vuoteen.

Aigeus ja sota Kreetan kanssa

Aigeuksen ongelmat lisääntyivät hänen palattuaan Ateenaan, ja vaikka hän otti käyttöön Panathenealaiset kisat, ongelmat kasvoivat. Kuningas Eurystheuksen valtakunnasta lähtenyt kreetalainen härkä löysi uuden kodin Maratonista, ja siellä härkä aiheutti paljon tuhoa ja tappoi monia.

Kukaan niistä, jotka Aigeus lähetti sitä vastaan, ei selvinnyt hengissä. Sitten Aigeus päätti lähettää petoa vastaan Androgeuksen, kreetalaisen prinssin, sillä Androgeus oli loistanut kisojen aikana ja voittanut kaikki kilpailut, joihin hän osallistui. Urheilullinen hän olisi voinut olla, mutta Andorgeus ei pärjännyt härälle, ja hänet kaadettiin kuoliaaksi.

Jotkut kertovat kuitenkin, että Andorgeusta ei tappanut härkä, vaan hänet murhattiin kuningas Aigeuksen käskystä, sillä kuningas pelkäsi, että kreetalainen ruhtinas juonitteli Pallaksen poikien kanssa hänen syrjäyttämisekseen.

Androgeoksen kuolema aiheutti suuren diplomaattisen välikohtauksen, sillä Androgeos oli poika Kuningas Minos ja Minos lähetti armeijansa ja laivastonsa Ateenaa vastaan.

Megara kaatuisi Minokselle, ja sitten Ateenan muurien luona Minos kutsui Ateenan ylle ruton, ja kun kaupunki sairastui, kun kuningas Aigeus joutui antautumaan Kreetalle, koska hänen armeijansa oli Kreetan armeijaa huonompi. Sen jälkeen Ateenan oli lähetettävä Kreetalle veroa, joka oli seitsemän nuorukaista ja seitsemän neitoa joka vuosi tai joka seitsemäs tai yhdeksäs vuosi.

Aigeus ja Medeia

Kuningas Aigeus pysyi valtaistuimella, vaikkakin Kreetan alaisena, ja asiat alkoivat näyttää paremmalta, sillä hän meni kolmannen kerran naimisiin, vaikka se ei ehkä ollutkaan Aigeuksen kaikkien aikojen viisain liike.

Medeia, Aeetaksen noitatytär, saapui Ateenaan etsimään turvapaikkaa jätettyään Iasonin ja surmattuaan heidän poikansa. Ehkäpä. Medea lupasi lopettaa Aigeuksen lapsettoman ahdingon turvapaikkaa varten, mutta joka tapauksessa Aigeus ja Medeia menivät naimisiin, ja pian sen jälkeen Medeia synnytti pojan, Meduksen. Usein Medusta kutsutaan Aigeuksen pojaksi, mutta jotkut väittävät, että Medus oli itse asiassa Iasonin poika.

Medeia oli varmasti tyytyväinen uuteen asemaansa Ateenan kuningattarena, ja näytti siltä, että Medus oli nyt varma Aigeuksen seuraaja Ateenan kuninkaana.

Theseus saapuu Aigeuksen hoviin

Sitten Ateenaan saapui kuitenkin muukalainen, jota Aigeus ei tunnistanut, mutta Medeia tunnisti hänet Theseukseksi, Aigeuksen aikuiseksi pojaksi Aethran kanssa. Niinpä Medeia juonitteli tappaakseen Aigeuksen pojan ennen kuin tämä oli tunnistettu, ja Medeia oli vakuuttunut siitä, että muukalainen juonitteli yhdessä muiden kanssa kuninkaan kukistamiseksi. Päästäkseen eroon hänestä Theseus sai näin ollen Aigeukselta tehtäväkseen tappaa Häränjoka oli jo tappanut niin monia.

Theseus onnistui siinä, missä niin monet olivat aiemmin epäonnistuneet, ja Härkä tapettiin, mutta siitä huolimatta Medeia jatkoi juonittelua, ja noita antoi Aigeukselle myrkkyjuomaa Theseuksen annettavaksi.

Juuri kun Theseuksen oli määrä juoda, Aigeus tunnisti vihdoin miekan, kilven ja sandaalit, jotka hän oli haudannut Troezeniin niin monta vuotta sitten, ja poisti myrkyn poikansa käsistä.

Yhdessä esikoispoikansa kanssa Medeia tiesi, että hänen aikansa Ateenassa oli ohi, ja niinpä hän ja Medus pakenivat Kolkisiin.

Aigeuksen kuolema ja Egeanmeren nimeäminen

Aigeus sai nyt sankarillisen pojan seuraajakseen, ja Theseus auttoi turvaamaan isälleen Ateenan valtaistuimen, sillä sanotaan, että Theseus tappoi Pallaksen ja hänen 50 poikansa, kun nämä nousivat Aigeuksen hallintoa vastaan ja marssivat Ateenaan.

Ateena oli kuitenkin edelleen Kreetalle alisteisessa asemassa, ja kun seuraava erä ateenalaisia nuoria oli määrä lähettää Kreetalle, Theseus tarjoutui vapaaehtoisesti yhdeksi heistä, ja vaikka Aigeus vastahakoisesti suostui.

Theseus onnistui tietysti tappamaan - Minotaurus sen labyrintin sisällä, sillä sinne Ateenan vero oli sidottu, ja pian sen jälkeen kuningas Minos kuolisi, joten ei ollut mitään uhkaa siitä, että Minos hyökkäisi Ateenaan uudelleen.

Aigeuksen kuolema oli kuitenkin myös lähellä.

Ateenassa Aigeus odotti poikansa paluuta. Theseuksen oli tarkoitus asettaa laivaansa valkoiset purjeet, jos hän oli onnistunut tehtävässään, mutta Theseus unohti tehdä niin, ja kun Aigeus huomasi laivan palaavan mustat purjeet nostettuina, kuningas uskoi, että Theseus oli menehtynyt Kreetalla.

Surun murtamana Aigeus tappoi itsensä heittäytymällä kallion huipulta alla olevaan mereen, ja joidenkin mukaan Egeanmeri sai nimensä näin.

Theseus seurasi tietysti Aigeusta Ateenan valtaistuimella, mutta hänen kuninkaana olonsa aiheutti Ateenalle monia koettelemuksia ja vaikeuksia.

Katso myös: Hiscilla kreikkalaisessa mytologiassa

Nerk Pirtz

Nerk Pirtz on intohimoinen kirjailija ja tutkija, joka on syvästi kiinnostunut kreikkalaisesta mytologiasta. Ateenassa Kreikassa syntyneen ja varttuneen Nerkin lapsuus oli täynnä tarinoita jumalista, sankareista ja muinaisista legendoista. Näiden tarinoiden voima ja loisto kiehtoi Nerkiä nuoresta iästä lähtien, ja tämä innostus vahvistui vuosien saatossa.Suoritettuaan klassisen tutkimuksen tutkinnon Nerk omistautui tutkimaan kreikkalaisen mytologian syvyyksiä. Heidän kyltymätön uteliaisuutensa johti heidät lukemattomiin seikkailuihin muinaisten tekstien, arkeologisten kohteiden ja historiallisten asiakirjojen läpi. Nerk matkusti laajasti Kreikan halki ja uskalsi syrjäisiin kulmiin löytääkseen unohdettuja myyttejä ja kertomattomia tarinoita.Nerkin asiantuntemus ei rajoitu vain Kreikan panteoniin; he ovat myös kaivanneet kreikkalaisen mytologian ja muiden muinaisten sivilisaatioiden välisiä yhteyksiä. Heidän perusteellisen tutkimuksensa ja syvällisen tietämyksensä ovat antaneet heille ainutlaatuisen näkökulman aiheeseen, valaisemalla vähemmän tunnettuja näkökohtia ja tuonut uutta valoa tunnettuihin tarinoihin.Kokeneena kirjailijana Nerk Pirtz pyrkii jakamaan syvän ymmärryksensä ja rakkautensa kreikkalaista mytologiaa kohtaan maailmanlaajuisen yleisön kanssa. He uskovat, että nämä muinaiset tarinat eivät ole pelkkää kansanperinnettä, vaan ajattomia kertomuksia, jotka heijastavat ihmiskunnan ikuisia kamppailuja, haluja ja unelmia. Wiki Greek Mythology -bloginsa kautta Nerk pyrkii kuromaan umpeen kuilunmuinaisen maailman ja nykyajan lukijan välillä, jolloin myyttiset maailmot ovat kaikkien ulottuvilla.Nerk Pirtz ei ole vain tuottelias kirjailija, vaan myös vangitseva tarinankertoja. Heidän kertomuksensa ovat yksityiskohtaisia ​​ja tuovat jumalat, jumalattaret ja sankarit elävästi henkiin. Jokaisella artikkelilla Nerk kutsuu lukijat poikkeukselliselle matkalle, jolloin he voivat uppoutua kreikkalaisen mytologian lumoavaan maailmaan.Nerk Pirtzin blogi, Wiki Greek Mythology, toimii arvokkaana resurssina tutkijoille, opiskelijoille ja harrastajille tarjoten kattavan ja luotettavan oppaan kreikkalaisten jumalien kiehtovaan maailmaan. Blogin lisäksi Nerk on kirjoittanut myös useita kirjoja, jotka ovat jakaneet asiantuntemustaan ​​ja intohimoaan painetussa muodossa. Olipa kyse kirjoittamisesta tai puhumisesta, Nerk jatkaa yleisön inspiroimista, kouluttamista ja vangitsemista vertaansa vailla olevalla kreikkalaisen mytologian tuntemuksella.